Oikeustieteellisen alan koulutus tuottaa monipuolista, oikeudelliseen yleissivistykseen keskittyvää osaamista

Arviointitulos: Juristit tarvitsevat monipuolista osaamista – oikeustieteellisen alan työllisyystilanne erinomainen

Oikeustieteellisen alan koulutus tuottaa monipuolista, oikeudelliseen yleissivistykseen keskittyvää osaamista. Alan tutkintokoulutusten ja jatkuvan oppimisen tarjonta on runsasta ja kattavaa. Tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaaminen ja opetuskäytäntöjen kehittäminen edellyttää kuitenkin monitahoista yhteistyötä korkeakoulujen välillä sekä yhdessä työelämän kanssa. Alalla on myös tarve ruotsin kieltä erinomaisesti osaavista juristeista ja oikeudellisesti painottuneista tradenomeista.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi vuosina 2020–2021 oikeustieteen alan korkeakoulutuksen koulutustarjontaa, tutkinto-ohjelmien tuottamaa osaamista, työelämärelevanssia sekä jatkuvaa oppimista. Arvioinnissa tarkasteltiin alan koulutusten vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Arviointiin osallistuivat kaikki alan koulutusta tarjoavat korkeakoulut ja 33 tutkinto-ohjelmaa yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. 

Oikeustieteellinen ala työllistää hyvin – ruotsinkielisistä osaajista pulaa

Oikeustieteellisen alan tutkinnot vastaavat hyvin työelämän tarpeita, sillä valmistuneet oikeustieteen maisterit työllistyvät hyvin, ja työttömyys on vain kolmen prosentin luokkaa. Ainoastaan kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto-ohjelmien työelämärelevanssi oli opiskelijoiden ja sidosryhmien käsitysten mukaan puutteellinen, sillä tutkinto ei anna lakisääteistä juristin kelpoisuutta sitä edellyttäviin tehtäviin. Ruotsinkielisistä juristeista ja oikeudellisesti painottuneista tradenomeista on alueellisesti työvoimapulaa esimerkiksi syyttäjälaitoksessa ja kaksikielisten alueiden tuomioistuimissa.

Oikeustieteellisen alan kansalliset tutkintorakenteet ovat pääosin toimivia. Oikeustieteellistä koulutusta tarjotaan oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin ja tohtorin tutkintoina sekä osana valtiotieteiden, hallintotieteiden ja kauppatieteiden tutkintoja. Lisäksi ammattikorkeakouluissa voi valita oikeudellisesti painottuneen tradenomin tutkinnon tai alaan painottuneen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

Osaamistavoitteet ja työelämätaidot pitäisi huomioida aiempaa enemmän

Yliopistojen oikeustieteellinen opetus painottuu juridiikan yleisiin oppeihin ja oikeudelliseen yleissivistykseen. Tämä painotus tukee opiskelijoiden valmiuksia toimia tulevaisuudessa monenlaisissa työtehtävissä sekä oppia uutta työssä. Opetusta voisi kuitenkin monipuolistaa niin, että vuorovaikutteista ja aktivoivaa opetusta lisätään. Opiskelijoiden pitäisi myös saada enemmän osaamista koskevaa palautetta ja ohjausta. Opetuksen toteuttamisessa ja arviointikäytänteissä pitäisi huomioida enemmän asetetut osaamistavoitteet ja miettiä, miten opiskelijat oppisivat lisää erilaisia työelämätaitoja osana oikeudellisia opintoja. Arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Jukka Mähönen kommentoi:

– Alalla tarvitaan rohkeutta ajatella tulevaisuuteen ja pohdintaa siitä, miten yhteistyöllä ja monitieteellisellä otteella löydetään niitä taitoja, joita tulevaisuuden oikeuden ammattilainen tarvitsee entistä monimuotoisemmissa työtehtävissään.

Yhteistyötä parantamalla tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen kehittämiseen

Arviointiryhmä suosittelee, että oikeusalan koulutusta järjestävien korkeakoulujen tulee käydä yhteistä keskustelua koulutuksen kehittämisestä ja organisoida yhteistyötä selkeämmin. 

Vaikka jatkuvan oppimisen tarjontaa on alalla paljon, sen kehittämisessä voitaisiin tehdä enemmän yhteistyötä ja sopia vastuutahot nykyistä selkeämmin.

Alan edustajat tekevät monipuolista yhteistyötä sidosryhmien kanssa, mitä voisi hyödyntää enemmän alan tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen kehittämisessä.

Oikeustieteellisen alan korkeakoulutuksen arviointi, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, julkaisut 22:2021

Tiedote