EU-parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jonka mukaan komission täytyy ryhtyä pikaisesti tutkimaan mahdollisia oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksia EU:ssa.

Parlamentti vaatii komissiota osoittamaan, että se pystyy suojaamaan EU-varoja jäsenmailta, jotka rikkovat oikeusvaltioperiaatetta.

Oikeusvaltioperiaatteella tarkoitetaan sitä, että EU-maiden hallitusten tulee noudattaa lakia. Periaatteen mukaan hallitukset eivät saa tehdä mielivaltaisia päätöksiä ja kansalaisten tulee voida haastaa niiden päätökset itsenäisissä tuomioistuimissa. Myös korruption vastainen toiminta sekä lehdistönvapauden puolustaminen kuuluvat oikeusvaltioperiaatteeseen.

Parlamentti hyväksyi heinäkuun 2021 täysistunnossa päätöslauselman, jonka mukaan komission täytyy ryhtyä pikaisesti tutkimaan mahdollisia oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksia EU:ssa. Parlamentin mukaan tilanne joissakin jäsenmaissa vaatii välittömiä toimia oikeusvaltion puolustamiseksi.

Päätöslauselma koskee komission valmistelemia soveltamisohjeita EU-varojen kytkemisestä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Säännöt, jotka kytkevät EU-rahoituksen saamisen oikeusvaltioperiaatteen ja EU:n perusarvojen noudattamiseen, ovat olleet voimassa 1. tammikuuta 2021 lähtien.

Komissio ei kuitenkaan ole ryhtynyt uusien sääntöjen mukaisiin toimiin. Parlamentin mukaan oikeusvaltioehdollisuuden soveltamista ei tarvitse selventää enää enempää, eikä soveltamisohjeiden tulisi aiheuttaa enempää viivästymisiä.

Parlamentin kanta on, että komission tulee raportoida parlamentille ensimmäisistä tutkinnoista mahdollisimman pian. Mikäli komissio ei tee tarvittavia toimia, on parlamentti valmis haastamaan sen oikeuteen Euroopan unionin tuomioistuimessa.

Mepit hyväksyivät jo 10. kesäkuuta päätöslauselman, jossa vaadittiin komissiota puuttumaan pikaisesti EU:ssa tapahtuviin oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksiin. Rikkomukset vaarantavat EU-varojen laillisen ja tasapuolisen käytön.

Mepit hyväksyivät heinäkuussa 2021 myös toisen päätöslauselman, jossa parlamentti tuomitsee Unkarin lain, joka kieltää pedofilian torjunnan varjolla hlbtiq-aiheisten sisältöjen näyttämisen maan kouluissa ja lasten TV-ohjelmissa.

Meppien mukaan laki ei ole yksittäinen esimerkki vaan pikemminkin toinen tahallinen ja harkittu esimerkki perusoikeuksien asteittaisesta purkamisesta Unkarissa. Parlamentti painottaa, että valtion tukema vähemmistöihin kohdistuva syrjintä vaikuttaa suoraan siihen, mihin hankkeisiin jäsenvaltiot päättävät käyttää EU:n varoja, ja vaikuttaa siten suoraan unionin taloudellisten etujen suojaamiseen.

Parlamentti vaatii komissiota käynnistämään sääntöjen mukaiset toimet välittömästi ja jäädyttämään tai katkaisemaan EU-rahoituksen Unkarilta.

Oikeusvaltiota suojeltava viipymättä

Parlamentin budjettivaliokunta ja talousarvion valvontavaliokunta keskustelivat oikeusvaltiosääntöjen tulevaisuudesta 26. toukokuuta. Komissiota kokouksessa edusti budjettipääosaston pääjohtaja Gert Jan Koopman.

Koopman korosti, että komission mahdolliset arviot oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta jäsenmaissa ovat arkaluonteisia: ”Tehdyt päätökset arvioidaan perusteellisesti EU-tuomioistuimessa. — Asiat on tehtävä oikein alusta alkaen. Meillä ei ole varaa siihen, että nostaisimme sellaisia kanteita, jotka kumottaisiin oikeudessa. Se olisi katastrofi.”

Meppien mukaan säännöt ovat jo nykyisellään varsin selkeät: ”Jos haluaisimme tehdä oikein lyhyet ohjeet, voisimme tiivistää ne yhteen lauseeseen: lukekaa säännöt”, aiheen esittelijänä toiminut Petri Sarvamaa (EPP, Suomi) totesi.

”Kaikkien jäsenmaiden pitäisi pystyä näkemään, että komissio tekee tutkimuksensa objektiivisesti”, Sarvamaa lisäsi.

“Kun puhumme oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta, on kyse hyvin vakavasta aiheesta. Olemme tietoisia siitä, että meidän on oltava hyvin tarkkoja näissä arvioinneissa. Mutta tarkkuus ja huolellisuus eivät voi kuitenkaan lykätä sääntöjen täytäntöönpanoa ikuisesti”, sanoi aiheen toinen esittelijä Eider Gardiazabal (S&D, Espanja).

Toiset mepeistä sanoivat, että EU:ssa on menossa oikeusvaltiokriisi. Komission tulisi puuttua kehitykseen päättäväisesti enempien vahinkojen välttämiseksi. Terry Reintke (Greens/EFA, Saksa) sanoi: ”Luotamme täysin komission valmiuksiin valvoa, löytää ja arvioida oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksia. Palveluksessanne työskentelee Euroopan älykkäimpiä juristeja sekä parhaita viranhaltijoita, jotka kykenevät suojaamaan EU-varoja ja oikeusvaltiota.”

“Mutta vaikutelma on, että komissiolta puuttuu tietty kiireellisyyden tuntu. Puhun miljoonien EU-kansalaisten puolesta. Tuntuu, kuin istuisitte palavassa talossa. Ennen palokunnan hälyttämistä toteatte kuitenkin, että nyt laaditaan ohjeet tulen sammuttamisesta”, Reintke lisäsi.

EU-budjetti ja oikeusvaltioperiaate

Vuoden 2020 lopussa hyväksytyt EU-säännöt kytkivät oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ehdoksi EU-varojen saamiselle. Mikäli komissio katsoo jäsenmaan syyllistyneen rikkomuksiin, voi se ehdottaa EU-rahoituksen katkaisua tai jäädytystä kyseiseltä maalta.

Neuvosto päättää komission ehdotusten hyväksymisestä määräenemmistöllä. Säännöillä pyritään myös varmistamaan, että EU:n budjetista hyötyvät – kuten opiskelijat, maanviljelijät ja kansalaisjärjestöt – eivät kärsi maansa oikeusvaltiorikkomusten vaikutuksista.

Oikeudelliset haasteet

Parlamentti on huolissaan oikeusvaltion tilasta joissakin jäsenmaissa ja haluaa saada sitä koskevat EU-säännöt käyttöön.

Unkari ja Puola ovat nostaneet säännöistä kanteet EU-tuomioistuimessa, vaatien niiden kumoamista. EU-johtajat sopivat kokouksessaan 10.-11. joulukuuta 2020, että komission tulee laatia ohjeet sääntöjen käyttöönotosta. EU-johtajien mukaan ohjeet tulee viimeistellä sen jälkeen, kun EU-tuomioistuin on antanut päätöksensä asiasta.

Parlamentti on kuitenkin linjannut, että säännöt ovat jo lainvoimaisia ja komissiolla on oikeudellinen velvollisuus puolustaa EU:n taloudellisia etuja ja arvoja.

Oikeusvaltioperiaate: Mepit vaativat komissiota suojaamaan EU-varoja