AOA arvostelee viranomaisia Astra Zenecan rokotteen kohdentamisesta 65-69-vuotiaille

“Oikeusasiamiehelle saapui 30.3.2021 lukien joko suoraan tai oikeuskanslerin siirtämänä 75 kantelua AstraZenecan koronarokotteen käytön rajaamisesta 65–69–vuotiaiden ikäluokkaan. Kantelijat arvostelivat pääosin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja useassa tapauksessa kotikuntansa sekä toisinaan myös sosiaali– ja terveysministeriön ja valtioneuvoston menettelyä AstraZenecan koronarokotteen rajaamisessa käytettäväksi yksinomaan 65–69–vuotiaiden ikäluokassa siten, että mainittuun ikäluokkaan kuuluvat eivät voineet muihin ikäluokkiin kuuluvien tavoin saada muita käytössä olevia koronarokotteita.

Kantelijoiden mukaan menettely loukkaa perustuslain 6 §:ssä turvattua oikeutta yhdenvertaisuuteen ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6 §:ssä säädettyä potilaan itsemääräämisoikeutta. Menettelyn syyksi kantelijoille oli ilmoitettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiaa koskeva ohje.

***

Maailman terveysjärjestö WHO:n 11.3.2020 pandemiaksi julistama covid-19-epidemia jatkui keväällä 2021. Euroopan lääkevirasto myönsi joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021 ehdollisen myyntiluvan kolmelle koronarokotevalmisteelle. Mainitut rokotteet olivat Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokote ja Modernan koronarokote, jotka ovat niin sanottuja mRNA-rokotteita, sekä AstraZenecan myöhemmin Vaxzevriaksi nimetty niin sanottu adenovirusvektorirokote. Nämä rokotevalmisteet otettiin Suomessa käyttöön tartuntatautilain nojalla joulukuussa 2020 covid-19-rokotuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella säädetyssä rokottamisjärjestyksessä.

Maaliskuussa 2021 kävi ilmi, että AstraZenecan rokotteen käytön yhteydessä oli todettu harvinaisia mutta vakavia veren hyytymisen häiriöitä. THL päätti 19.3.2021 julkaisemansa tiedotteen mukaan keskeyttää rokotteen käytön tilapäisesti kokonaan, kunnes haittavaikutusten syy-yhteys AstraZenecan rokotteeseen saataisiin selvitettyä.

THL julkaisi 24.3.2021 uuden tiedotteen, jonka mukaan AstraZenecan rokotteen käyttöä jatketaan 29.3.2021 alkaen 65 vuotta täyttäneillä. Koska valtaosa 70 vuotta täyttäneistä henkilöistä oli jo saanut ensimmäisen rokotteensa covid-19-rokotuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetyn rokottamisjärjestyksen mukaisesti, tiedote koski käytännössä 65–69-vuotiaita rokotettavia. Samalla rokotukset olivat edenneet asetuksen mukaisessa rokottamisjärjestyksessä 70 vuotta täyttäneiden jälkeen mutta 65–69-vuotiaiden edelle asetettuun ryhmään. Tähän ryhmään kuuluivat henkilöt, joilla on vakavalle covid-19-taudille altistava sairaus. He ovat pääosin alle 65-vuotiaita, joten heidän rokottamiseensa käytettiin muita kuin AstraZenecan koronarokotetta.

Euroopan lääkevirasto julkaisi 7.4.2021 tiedotteen, jonka mukaan viraston Lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea oli arvioinut, että veren hyytymishäiriö on AstraZenecan rokotteen erittäin harvinainen haittavaikutus. Suurin osa raportoiduista haittavaikutuksista oli tiedotteen mukaan esiintynyt alle 60-vuotiailla naisilla.

THL:n 24.3.2021 julkaisema tiedote johti siihen, että useat kunnat – niiden joukossa maamme neljä suurinta kaupunkia – kieltäytyivät rokottamasta 65–69-vuotiaita henkilöitä muulla kuin AstraZenecan koronarokotteella. Tilanne aiheutti suurta huolta mainittuun ikäluokkaan kuuluvissa, rokotusvuoroaan odottavissa henkilöissä. Tutkittavakseni saapui kevään ja kesän 2021 kuluessa yhteensä 75 kantelua.

Hankin asiassa selvityksen STM:ltä, THL:lta sekä viideltä kunnalta ja yhdeltä kuntayhtymältä. Käytettävissäni on myös ollut eräitä STM:lle ja THL:lle osoitettuja kansalaiskirjeitä vastauksineen. Lisäksi pyysin yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnon asiassa EOAK/2345/2021, joka kuului ensimmäisiin oikeusasiamiehelle saapuneisiin AstraZenecan koronarokotetta koskeviin kanteluihin. Koska STM:ltä ja THL:lta saamieni selvitysten perusteella katsoin asian antavan aihetta huomautuksen antamiseen, varasin STM:lle ja THL:lle vielä tilaisuuden antaa selityksensä asiassa.

Olen tutkinut AstraZenecan koronarokotteen käytön rajaamisen 65–69-vuotiaisiin henkilöihin erityisesti perustuslaissa säädettyjen yhdenvertaisuuden, syrjintäkiellon ja itsemääräämisoikeuden sekä lainalaisuus- ja lakisidonnaisuusvaatimusten näkökulmasta. Olen arvioinut, ovatko THL ja STM noudattaneet lakia ja täyttäneet velvollisuutensa.

Yhdenvertaisuuden ja syrjintäkiellon osalta katson, että 65–69-vuotiaita henkilöitä on kohdeltu heidän ikänsä perusteella epäsuotuisammin kuin muihin ikäryhmiin kuuluvia henkilöitä koronarokotuksia toimeenpantaessa. AstraZenecan rokotteen muita käytössä olleita rokotteita heikommasta tehosta ja sen turvallisuuteen keväällä 2021 liittyneistä
epävarmuustekijöistä samoin kuin AstraZenecan rokotteesta kieltäytymisistä ja sen vaihtamisesta muuhun valmisteeseen johtuneista viiveistä aiheutui, että AstraZenecan rokotteen käytön rajaaminen 65–69-vuotiaiden ikäluokkaan asetti kyseiseen ikäluokkaan kuuluvat henkilöt muita huonompaan asemaan. Kysymyksessä on yhdenvertaisuuslain 10 §:ssä tarkoitettu välitön syrjintä (kohta 3.4.1).

Kyseiseen ikäluokkaan kuuluvien henkilöiden epäsuotuisaan ja muita huonompaan kohteluun johti THL:n 24.3.2021 ohjeistaan julkaisema tiedote, jonka mukaan ”Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päättänyt, että koronarokotuksia AstraZenecan rokotteella voidaan jatkaa 65 vuotta täyttäneillä maanantaista 29.3. alkaen”. Tiedote oli harhaanjohtava ja puutteellinen, mikä johti siihen, että monet kunnat noudattivat sitä ikään kuin se olisi ollut kuntia velvoittava päätös tai määräys.

Katson että THL:n erityisesti 24.3.2021 mutta myös 14.4.2021 julkaisemien tiedotteiden ja 15.4.2021 päivitettyjen, ammattilaisille suunnattujen ohjeiden tosiasiallisena seurauksena oli, että 65–69-vuotiaita henkilöitä kohdeltiin heidän ikänsä perusteella epäsuotuisammin kuin muihin ikäryhmiin kuuluvia henkilöitä.

Näkemykseni mukaan ohjeiden ja niistä tiedottamisen puutteiden ja harhaanjohtavuuden vuoksi monet kunnat toimivat THL:n ohjeiden perusteella ikään kuin ne olisivat olleet kuntia velvoittavia päätöksiä tai määräyksiä. Katson näin menetelleiden kuntien toimineen asiassa virheellisesti.

Itsemääräämisoikeuden osalta katson THL:n menettelyn loukanneen 65–69-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvien rokotettavien potilaslain 6 §:ssä säädettyä itsemääräämisoikeutta (kohta 3.4.2).

Katson, että THL on toiminut vastoin perustuslain 2 §:n 3 momentissa säädettyjä hallinnon lainalaisuuden ja lakisidonnaisuuden vaatimuksia, kun se laiminlöi oikeudellisen arvion tekemisen ohjeistaessaan Astra-Zenecan koronarokotteen käyttöä. Ohjeiden soveltamisen vaikutuksia muun muassa rokotettavien yhdenvertaisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen ei arvioitu ennen ohjeiden julkaisemista (kohta 3.4.3).

Katson lisäksi, että STM on laiminlyönyt sille lailla säädetyn vastuun ohjata ja valvoa alaistaan laitosta varmistaakseen, että THL ottaa ohjeita valmistellessaan huomioon sen, mitä perustuslain 2 §:n 3 momentissa säädetään (kohta 3.4.4).

Tehosterokotetta koskevassa asiassa arvioni mukaan THL pyrki tehosterokotetta koskevalla ohjauksellaan turvaamaan rokotettavien henkilöiden perustuslaissa suojattua oikeutta elämään ja terveyteen siinä määrin kuin se oli käytettävissä olevien tietojen perusteella mahdollista. Asiassa ei ole ilmennyt toimenpiteitäni edellyttävää lainvastaista menettelyä eikä velvollisuuden laiminlyöntiä (kohta 3.4.5).

Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 10 §:n 1 momentin nojalla annan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle huomautuksen vastaisen varalle edellä kohdissa 3.4.1, 3.4.2 ja 3.4.3 selostetusta lainvastaisesta menettelystä. Mainitun lainkohdan nojalla annan sosiaali- ja terveysministeriölle huomautuksen vastaisen varalle edellä kohdassa 3.4.4 selostetusta lainvastaisesta menettelystä.

Saatan edellä kohdassa 3.4.1 esittämäni käsityksen Espoon, Helsingin, Lahden, Tampereen ja Vantaan kaupunkien sekä Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän tietoon.”

https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/3432/2021