Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi ”Muuna kuin rahana jaetun osingon verotus”

Lausuntopyyntö VH/2650/00.01.00/2021

Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi ”Muuna kuin rahana jaetun osingon verotus”

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä “Asianajajaliitto“) kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi Muuna kuin rahana jaetun osingon verotus (VH/2650/00.01.00/2021). Lausuntonaan Asianajajaliitto esittää kunnioittaen seuraavaa:

1. Yleistä

Asianajajaliitto pitää Verohallinnon ohjeen Muuna kuin rahana jaetun osingon verotuksesta erottamista omaksi ohjeekseen tarpeellisena. Verohallinnon ohje Osinkotulojen verotuksesta on päivitetty 1.1.2021. Tässä päivitetyssä ohjeessa on hyvin suppeasti yhdessä kappaleessa kerrottu in natura -osinkoihin liittyen. Siten yksityiskohtainen oma ohje in natura -osingoista tulkintalähteenä on tarpeellinen. Edelleen korkein hallinto-oikeus on julkaissut in natura -osinkoja koskevaa uutta oikeuskäytäntöä, jotka Verohallinnon ohjeluonnoksessa on otettu huomioon. Asianajajaliitto katsoo, että Verohallinnon kannanotto on tarpeellinen in natura -osinkoja koskevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön soveltamisen ennakoitavuuden parantamiseksi.

Asianajajaliitto pitää tärkeänä, että verotuksen ennustettavuus ja oikeusvarmuus korostuvat uusien ohjeiden valmistelussa. Verovelvolliselle on tärkeää voida kattavasti ennakoida ja arvioida Verohallinnon ohjeiden ja julkaistun oikeuskäytännön vaikutuksia omaan toimintaansa. Asianajajaliiton näkemyksen mukaan Verohallinnon ohje tukee omalta osaltaan verovelvollisen mahdollisuuksia tällaisen arvioinnin tekemiseksi.

Asianajajaliitto katsoo, että ohjeluonnoksen kappaleet ovat selkeästi otsikoituja ja jäsenneltyjä ja ohjeluonnos on helppolukuinen. Asianajajaliitto pitää hyvänä, että ohjeluonnoksessa on otettu erikseen huomioon sekä erilaisten osingonsaajien että osingonmaksajien verotus eri verolajien kuten tuloverotuksen, varainsiirtoverotuksen, ennakkoperinnän ja lähdeveron näkökulmasta. Ohjeluonnoksessa olevat lukuisat viittaukset muihin Verohallinnon ohjeisiin mahdollistavat kattavan tiedonsaannin huomioiden erilaiset in natura -osinkojen erityispiirteet. Lisäksi ohjeluonnos sisältää joitakin käytännön ohjeita ilmoittamiseen ja maksamiseen. Ohjeluonnoksessa olevat esimerkit havainnollistavat tilanteita, mutta ne jäävät kuitenkin perustasolle.

2. Yksittäisiä huomioita

2.1. In natura -osingon käyvän arvon määrittäminen

Verohallinnon ohjeluonnoksessa in natura -osinkojen osalta korostetaan sitä, että osingon määräksi katsotaan omaisuuden käypä arvo sinä päivänä, kun osinko on nostettavissa. Tältä osin ohjeessa on viittaus ainoastaan julkisesti noteeratun yhtiön osakkeen käyvän arvon määrittämiseen, mikä on varsin selvä asia.

Asianajajaliitto katsoo, että käyvän arvon määrittäminen on keskeistä in natura -osingon verotuksessa nimenomaan oikeusvarmuuden näkökulmasta. Tällöin in natura -osingon käyvän arvon määrittämistä tulisi ohjeessa korostaa. Edelleen esimerkiksi osakkaiden yhdenvertainen kohtelu tai se, että suosiva voitonjako voi laukaista esimerkiksi lahjaverotuksen, edellyttävät käyvän arvon perusteellista määrittämistä. Asianajajaliitto pitää toivottavana, että ohjeeseen lisättäisiin oma kappale in natura -osingon käyvän arvon määrittämisestä.

Verohallinnon ohjetta varojen arvostamisesta perintö- ja lahjaverotuksessa sovelletaan nykyisellään varsin laajasti omaisuuden käypää arvoa määritettäessä. Asianajajaliiton käsityksen mukaan ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden näkökulmasta olisi hyvä, että Verohallinnon arvostamisohjeen osalta täsmennettäisiin, milloin tätä varojen arvostamisohjetta voidaan soveltaa muutoin kuin perintö- ja lahjaverotuksessa. In natura -osingoissa voi olla kysymyksessä esimerkiksi tytäryhtiön osakkeet, asuinhuoneisto tai kiinteistö. Tämän johdosta Asianajajaliitto pitäisi hyvänä, että Muuna kuin rahana jaetun osingon verotus -ohjeeseen tehtäisiin lisäys ja viittaus edellä todetun perintö- ja lahjaverotusta koskevan ohjeen soveltuvuudesta käyvän arvon määrittämiseksi. Ohjeluonnos sisältää jo ennestään lukuisia muitakin viittauksia muihin Verohallinnon antamiin ohjeisiin.

2.2. Ohjeen kohta 2.1. Osingonsaajana luonnollinen henkilö tai kuolinpesä

Asianajajaliitto huomauttaa, että pörssiyhtiöiden yhtiökokouksen päätöksestä harvoin löytyy päätöstä osingon ”nostoajankohdasta” tai ”nostettavissaolopäivästä”. Ohjeessa voisi selvyyden vuoksi todeta suoraan, että tällaisessa tilanteessa tällä tarkoitetaan päätöstä osingon maksupäivästä.

Edellä todettu kanta seuraa Verohallinnon ohjetta Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset, jonka mukaan ”Ennakonpidätys osingosta on toimitettava sinä ajankohtana, jolloin osingot ovat edellä sanotun mukaisesti osingonsaajan nostettavissa eli osingonjakopäätöksessä määrättynä maksupäivänä tai sinä päivänä, jona osingonjakopäätös on tehty, jos maksupäivää ei ole määrätty.” Sivuhuomiona Asianajajaliitto huomauttaa, että saman asian voisi todeta myös ohjeessa Osinkotulojen verotus.

2.3. Ohjeen kohta 2.3. Osinkona saadun omaisuuden hankintameno ja -aika

Verohallinnon ohjeluonnoksen mukaan osinkona saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan osingonsaajan tuloverotuksessa omaisuuden nostettavissaolopäivän mukainen käypä arvo kokonaisuudessaan. Edelleen on todettu, että varainsiirtovero lisätään osinkona saadun omaisuuden hankintamenoon. Kun osinkona saatu omaisuus myöhemmin luovutetaan, ja luovutus on veronalainen, hankintameno vaikuttaa luovutusvoiton tai -tappion laskemiseen. Tältä osin ohjeluonnoksessa on viittaus Verohallinnon ohjeeseen Arvopaperien luovutusten verotuksesta.

Asianajajaliitto pitäisi hyvänä, että tältä osin ohjeluonnokseen lisättäisiin maininta vaihtoehtoisesti hankintameno-olettaman käyttämisestä luovutusvoittoa tai -tappiota laskettaessa niissä tilanteissa, kun hankintameno-olettaman käyttö on mahdollista.

2.4. Ohjeen kohta 3. Varainsiirtoverotus

Asianajajaliitto joutuu valitettavasti toteamaan, että varainsiirtoveron ilmoittamisen osalta ohjeluonnos ei ole missään tapauksessa toimiva. Pörssiyhtiöiden jakaessa osinkoa voi osingonsaajia olla tuhansia, joista suuri osa yksityishenkilöitä, jotka eivät ole mitenkään osallistuneet osingonjaosta päättämiseen yhtiökokouksessa. Täten he eivät hyvin todennäköisesti miellä asiaa niin, että heillä olisi velvollisuus tehdä varainsiirtoveroilmoitus, ja siten ohjeluonnos tulisi nykymuodossaan johtamaan äärettömän moniin ilmoituslaiminlyönteihin. Tämä on aivan turhaa, kun toimivana markkinakäytäntönä on ollut se, että osinkoa jakava yhtiö tekee ilmoituksen ja maksaa veron kaikkien osingonsaajien puolesta. Asianajajaliitto suosittelee, että Verohallinto muuttaa varainsiirtoveron ilmoitusvelvollisuutta koskevaa kohtaa todeten siinä nimenomaisesti, että ilmoitus ja maksu voidaan tehdä nykykäytännön mukaisesti osingonmaksajan toimesta. Nykykäytäntöä ei Asianajajaliiton kannan mukaan edes voida muuttaa pelkällä Verohallinnon ohjeella ilman lakimuutosta.

2.5. Ohjeen kohdat 4. Ennakonpidätys ja 5. Lähdevero

Ohjekohdissa ei avata sitä, miten osingonsaajien puolesta maksettu varainsiirtovero tulee huomioida ennakkoperinnässä ja lähdeverotuksessa. Kun on yleisesti tiedossa, että Euroclearin järjestelmä ei teknisesti mahdollista sitä, että varainsiirtoveron määrä jotenkin huomioitaisiin osingonmaksun veronpidätyksissä, Verohallinto voisi tältä osin päättää suoraan, että ennakonpidätysvelvollisuutta ei ole osingonsaajan puolesta maksetun varainsiirtoveron osalta. Muuten Verohallinnon ohjeen seurauksena olisi veronpidätysten laiminlyönnit tai muuna kuin rahana maksettavien osinkojen muuttuminen suomalaisten pörssiyhtiöiden osalta käytännössä mahdottomaksi. Verohallinnon pitää selvittää ennakkoperintä Euroclearin kanssa ja ohjeistaa verovelvolliset niin, että veronpidätykset on myös oikeasti mahdollista toteuttaa.

3. Lopuksi

Asianajajaliitto pitää tärkeänä verovelvollisten oikeusturvan toteutumista sekä verovelvollisten mahdollisuutta ennakoida verokohtelua. Tämän vuoksi Asianajajaliiton näkemyksen mukaan Verohallinnon ohjeissa esitetyille esimerkeille on tarve oikeusturvan toteutumisen näkökulmasta. Asianajajaliitto pitää tärkeänä, että Verohallinnon ohjeet sisältäisivät myös muita kuin yksinkertaisia perustilanteita koskevia esimerkkejä. Tämä lisäisi Verohallinnon ohjeiden käyttöalaa ja korostaisi tiettyjen erityispiirteiden mahdollista vaikutusta toimenpiteen verotukseen.

Helsingissä 2.6.2021

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Hanna Räihä-Mäntyharju
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja
Asianajaja, Tampere

LAATI                

Asianajaja Maria Solala-Aro, Asianajotoimisto AVA Oy
Asianajaja Julia Saraste, Asianajotoimisto AVA Oy

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryh­missä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on val­misteltu vero-oikeuden asiantuntijaryhmässä.