Kansallinen perusoikeusbarometri tuo esiin näkemysten ja kokemusten eroja ja yhteneväisyyksiä

Tänään julkaistun ensimmäisen kansallisen perusoikeusbarometrin tulosten mukaan suomalaisilla on myönteinen näkemys ihmisoikeuksista ja niiden toteutumisen takaaminen koetaan tärkeänä rakennettaessa reilumpaa yhteiskuntaa Suomessa. Toisaalta tulokset tekevät näkyväksi myös eroavaisuuksia eri väestöryhmien välillä.

Perusoikeusbarometri on oikeusministeriön ja Ihmisoikeuskeskuksen tutkimushanke, jossa tarkastellaan vammaisten ja toimintarajoitteisten sekä kolmen kieliryhmän; ruotsin-, venäjän- ja arabiankielisten, näkemyksiä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta koko väestön näkemyksiin rinnastettuna. Tulokset on jaoteltu kuuteen kokonaisuuteen: asiointi viranomaisten kanssa ja luottamus viranomaisiin, asenteet, turvallisuus ja rikollisuus, yhdenvertaisuus, tietoisuus oikeuksista sekä digitalisaatio ja tietosuoja. 

Vastaajat pitävät demokratian kannalta tärkeänä muun muassa vapaita ja oikeudenmukaisia vaaleja, vähemmistöjen oikeuksien suojelua ja sitä, että media tuottaa kansalaisille luotettavaa tietoa. Kaikissa vastaajaryhmissä suurin osa on sitä mieltä, että poliisi kohtelee ihmisiä kunnioittavasti aina tai usein. Suurin osa vastaajista uskoo myös siihen, että tuomarit voivat tehdä työnsä ilman, että maan hallitus vaikuttaa siihen.

Kaikki vastaajat ovat sitä mieltä, että he luovuttavat henkilökohtaisia tietojaan mieluummin viranomaiselle kuin yksityiselle yritykselle. Tuloksista nousee kuitenkin esiin tarve kehittää tiedon tarjontaa viranomaistoiminnassa, sillä vähintään neljännes kaikista vastaajista koki, että tiedon huono löytyminen vaikeuttaa asiointia viranomaisten kanssa. Kaikista vastaajaryhmistä iso osuus on myös samaa mieltä väitteen ”maahanmuuttajat rikastuttavat yhteiskuntaa” kanssa.

Erojakin vastaajaryhmien välillä löytyy. Arabiankielisillä miehillä on muita vastaajaryhmiä enemmän eri muotoisen häirinnän, syrjinnän ja väkivallan kokemuksia. Myös venäjänkielisistä sekä vammaisista ja toimintarajoitteista vastaajista noin kolmannes kertoo kokeneensa viimeisen viiden vuoden aikana syrjintää työssä tai työnhaussa. Ruotsinkielisistä vastaajista vain yhdeksän prosenttia on samaa mieltä väitteen kanssa, että lasten sairastuessa ensisijaisesti äidin tulee jäädä töistä pois ja kotiin hoitamaan heitä, kun vastaava luku on arabiankielisillä 70 prosenttia. Vammaiset ja toimintarajoitteiset vastaajat ovat muita useammin samaa mieltä väitteen ”valtavirran puolueet ja poliitikot eivät välitä minunlaisistani ihmisistä” kanssa. 

Vuonna 2019 toteutettu tutkimus on osa kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman toimeenpanoa. Tiedonkeruussa on hyödynnetty Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) laatimaa Fundamental Rights Surveyn (FRS) kyselykaavaketta, jolla on kerätty koko väestöä koskevaa tietoa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tulokset tarjoavat uudenlaista väestöryhmäkohtaista ja vertailukelpoista tietoa perus- ja ihmissoikeuspolitiikan valmistelun tueksi. Jatkossa barometriä on tarkoitus kehittää edelleen ja vakiinnuttaa osaksi perus- ja ihmisoikeuksien kansallista seurantaa. Lisäksi selvitetään tarvetta ja mahdollisuutta laajentaa barometrin otantaa uusiin väestöryhmiin. 

Lue lisää:
Perusoikeusbarometri 2021 

Tiedote:

Kansallinen perusoikeusbarometri tuo esiin näkemysten ja kokemusten eroja ja yhteneväisyyksiä