Lausunto tuomareiden koulutusuudistuksen vaikutuksista laaditusta selvityksestä

Oikeusministeriön lausuntopyyntö tuomareiden koulutusuudistuksen vaikutuksista laaditusta selvityksestä (VN/22375/2020)

1. Mitä mieltä olette selvityksessä käytetyistä tutkimusmenetelmistä?

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) pitää hyvänä selvityksessä käytettyä tutkimusmenetelmää, joka on toteutettu neljälle eri ryhmälle osoitetulla kyselyllä. Ryhmät ovat koostuneet tuomioistuimissa työskentelevistä henkilöistä tai niissä oleviin tehtäviin hakeneille.

Selvitykseen ei ole sisältynyt laajempaa tilastollista selvitystä tai tutkimusta tuomareiden koulutusta koskevan uudistuksen ja Tuomioistuinviraston vaikutuksista tuomioistuimen toimintaan tai muiden sidosryhmien kokemuksia selvittänyttä tutkimusta. Asianajajaliitto pitää tärkeänä, että uudistuksen onnistumista ja vaikutuksia seurataan pidemmällä aikavälillä ja että myös esimerkiksi oikeudenkäyntiavustajien kokemuksia tutkittaisiin tuomareiden koulutukseen liittyvien tarpeiden ja kehittämisen suunnittelussa.

2. Mitä mieltä olette selvityksen johtopäätöksistä?

Asianajajaliitto pitää huolestuttavana sitä, että tuomioistuinharjoittelu oli saanut kyselyvastauksissa osakseen kritiikkiä, joka koski muun muassa työn sisältöä, tuomioistuimissa tapahtuvaa perehdytystä ja käräjänotaarien kokemaa arvostusta. Asianajajaliitto yhtyy vahvasti selvityksen johtopäätökseen siitä, että tuomioistuinharjoittelu on tuomioistuimen rekrytointikanava ja työnantajakuvan kohottamisen vuoksi sen sisältöä ja kehittämistä olisi perusteltua arvioida kokonaisvaltaisesti.

Lisäksi tärkeä johtopäätös on se, että henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitteluun olisi hyödyllistä panostaa kaikissa henkilöstöryhmissä.

Selvityksessä oli tuomarin uran avoimuuden osalta todettu, että tässä vaiheessa on ollut vaikea arvioida sitä, onko uudistuksella ollut vaikutusta siihen, että tuomarin ura olisi helpommin saavutettavissa myös tuomioistuinlaitoksen ulkopuolisille hakijoille. Johtopäätöksenä oli todettu, että järjestelmän ei voida tehdyn selvityksen perusteella katsoa sulkeneen tuomarin uraa aiempaan nähden.

Asianajajaliitto pitää tärkeänä sitä, että urapolku tuomariksi olisi mahdollisimman avoin eli se mahdollistaisi erilaisista urataustoista olevien henkilöiden hakeutumisen tuomarin uralle. Selvityksen perusteella asessoreiksi on nimitetty pääosin tuomioistuimessa jo ennestään työskennelleitä henkilöitä, mutta toisaalta asessorijärjestelmä mahdollistaa tuomioistuinlaitoksen ulkopuolisille hakijoille aiempaa selkeämmän polun tuomarin uralle ja on siten helpottanut tuomariksi hakeutumista. Jotta tuomarin ura olisi mahdollisimman avoin, tulisi kyseisen tavoitteen toteutumista seurata pidemmällä aikavälillä mahdollisten kehityskohteiden tunnistamiseksi.

Muiden johtopäätösten osalta Asianajajaliitolla ei ole huomautettavaa (rakenteellinen toimivuus, vaikutukset tuomioistuinten virkarakenteelle, kustannustehokkuus).

3. Selvityksessä on noussut esille viisi mahdollista kehittämiskohdetta: käräjänotaareiden ja asessorien pisteytysperusteet, lautakunnan tehtävät ja rooli, eri viranomaisten välinen työnjako ja roolit, resurssit sekä tuomioistuinharjoittelun sisältö. Mitä mieltä olette selvityshenkilön tekemistä tuomareiden koulutuksen kehittämisehdotuksista? Onko jokin ehdotuksista muita tärkeämpi tai kiireellisempi?

Asianajajaliitto pitää esitettyjä kehittämiskohteita hyvinä ja oikeansuuntaisina. Tärkeimpänä kehityskohteena liitto pitää käräjänotaareiden ja asessoreiden valintaperusteiden ja koulutuksen sisällön kehittämistä (varsinkin tuomioistuinharjoittelun sisällön kehittämistä, jota koskien selvityksessä nousi enemmän esille epäkohtia).

Tuomioistuinharjoittelu ja asessoritehtävät ovat tärkeitä tuomioistuinlaitoksen tehtävien hoitamiselle ja ne luovat perustan ammattitaitoiselle tuomarikunnalle. Näiden tehtävien laadukas hoitaminen on yksi oikeusturvan toteutumisen peruspilareista, ja edellytykset tälle luodaan laadukkaan hakijavalinnan, perehdytyksen ja koulutuksen kautta.

Varsinkin tuomioistuinharjoittelijavalinnassa noudatetun pisteytysmenettelyn painotuksia kohtaan esiintyi saaduissa vastauksissa paljon kritiikkiä ja tähän on syytä kiinnittää huomiota. Selvityksessä annettujen vastausten perusteella on huolestuttavaa, että valituksi näyttäisi tulevan aiempaa enemmän henkilöitä, jotka eivät ole soveltuvia tuomariksi tai joilla ei ole aikomuksena jatkaa tuomarin uralla. Vastaajien mukaan nykyinen valintamenettely saattaa sulkea pois potentiaalisia tuomareita, joiden ansiot ovat työssä karttuneessa osaamisessa eikä opinnoissa. Kuten selvityksessä on todettu, valintakriteereiden pisteytyksen tarkastelu on tärkeää sen vuoksi, että tuomareiksi saataisiin jatkossa rekrytoitua riittävästi päteviä ja myös taustaltaan monipuolisia lakimiehiä.

Asianajajaliitto pitää tuomioistuinharjoittelun sisällön kehittämistä hyvin tärkeänä tavoitteena. Harjoittelua tulisi kehittää kokonaisvaltaisesti. Tuomioistuinharjoittelun sisällön osalta selvityksessä tehdyt havainnot ovat huolestuttavia, mutta eivät Asianajajaliiton jäseniltään saamien tietojen perusteella yllättäviä. On erittäin huolestuttavaa, että käräjänotaarit kokevat aliarvostusta ja jopa tulevansa hyväksikäytetyksi ”halpatyövoimana”. Käräjänotaareina toimii usein henkilöitä, joilla on jo työkokemusta ja arvokasta osaamista. Tuomioistuinharjoittelun kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota siihen, että kysymys on vaativissa ja itsenäisissä tehtävissä toimivista ammattilaisista, joiden työpanokselle tulee osoittaa sille kuuluva arvonanto. Itse harjoittelun sisällön kehittämistä koskevan työn lisäksi tulisi kiinnittää huomiota myös siihen, onko tuomioistuimissa sellaisia rakenteita tai toimintatapoja, jotka ohjaavat sellaiseen asennoitumiseen käräjänotaareita kohtaan, että se koetaan aliarvostukseksi. Käräjänotaarit hakeutuvat helpommin muihin tehtäviin tuomioistuinharjoittelun jälkeen, mikäli kokemus tuomioistuimesta työnantajana on kielteinen.

Sinänsä ei ole pelkästään negatiivinen asia, että osa tuomioistuinharjoitteluun osallistuneista henkilöistä ei päädy ehkä koskaan tuomioistuimen palvelukseen, eikä kaikkien työllistyminen tuomioistuimeen olisi välttämättä mahdollistakaan. Tuomioistuinharjoittelu tarjoaa sellaista tärkeää kokemusta ja osaamista, joka antaa sen suorittaneille henkilöille hyvät valmiudet toimia muissa oikeudenhoidon kannalta tärkeissä tehtävissä, kuten syyttäjänä tai oikeusavustajana. Näiden tehtävien ammattitaitoinen hoitaminen osaltaan tukee myös juttujen tehokasta ja asiantuntevaa käsittelyä tuomioistuimissa.

Asianajajaliitto pitää tärkeänä kehityskohteena selvityksessä todettua tarvetta resurssien lisäämiselle. Osaamisen kehittämisen panostaminen edesauttaa lainkäytön laatua ja oikeusturvan toteutumista, mutta lisää osaltaan myös lainkäytön tehokkuutta ja tuloksellisuutta.

Asianajajaliitto pitää hyvinä kehityskohteina lautakunnan tehtäviä ja roolia sekä eri viranomaisten välistä työnjakoa ja rooleja. Selkeät tehtävä- ja roolijaot parantavat myös kustannustehokkuutta.

4. Muut kommentit selvityksestä

 Ei muita kommentteja.

Helsingissä 2. päivänä toukokuuta 2021

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Hanna Räihä-Mäntyharju
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja
Asianajaja, Tampere

LAATI                  

Asianajaja Helena Kalmanlehto, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu siviiliprosessioikeuden asiantuntijaryhmässä.