Suomen kansallinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio on päivitetty

Valtioneuvosto teki torstaina 29. huhtikuuta periaatepäätöksen kansallisesta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarviosta ja toimintasuunnitelmasta).

Riskiarvion mukaan useat ilmoitusvelvolliset luottavat liikaa pankkien monitorointijärjestelmiin, mikä voi johtaa puutteellisiin selvityksiin asiakkaan liiketoimien taustoista tai varojen alkuperästä. Mikäli liiketoimeen liittyvät varat ovat peräisin kotimaisesta pankista, luotetaan pankin kykyyn havaita epäilyttävät liiketoimet ja selvittää varojen alkuperä. Terrorismin rahoittamista koskevan ilmiön tunnistaminen on vaikeaa, joka vaikuttaa olennaisesti toimijoiden kykyyn havaita epäilyttävää toimintaa. Riskillisimpänä sektorina sekä rahanpesun että terrorismin rahoittamisen näkökulmasta on hawala-toimijat. Hawaloiden lisäksi korkeinta rahanpesun riskiä sisältävänä sektorina on virtuaalivaluutan tarjoajat.

Riskiarvion mukaan asianajajiin ja muihin oikeudellisia palveluja tarjoaviin toimijoihin kohdistuva kokonaisriskitaso on kohtalaisesti merkittävä. Rahanpesuun liittyvänä merkittävänä riskinä ovat ulkomaiset asiakkaat, erityisesti ETA-maiden ulkopuolella toimivat tahot, jotka harjoittavat toimintaa korkean riskin valtiossa tai asiakkaan liiketoiminta tai liikekumppani liittyy korkeariskiseen valtioon. Etenkin suurempien ulkomaisten yritysten ja pidempien omistusketjujen yhteisöjen kohdalla etätunnistaminen voi olla haasteellista. Monimutkaiset yritysrakenteet ja niihin kytkeytyvä tosiasiallisten edunsaajien tunnistamisen haasteellisuus nähdään myös laajemmin sektoria koskevana merkittävänä riskinä, sillä yrityksen rakenteiden selvittäminen ja edunsaajatietojen saaminen voi joissakin tapauksissa olla hyvin vaativaa ja aikaa vievää.

Rahanpesulain tulkinnanvaraisuutta tiettyjen liiketoimien osalta on pidetty kohtalaisena riskinä etenkin asianajajien ja muita oikeudellisia palveluja tarjoavien kohdalla. Soveltamisalan tulkinnanvaraisuuden johdosta toimijoiden voi olla haastavaa arvioida lain soveltumista tiettyyn yksittäisen toimeksiantoon. Toimialan kohdalla haasteena nähdään myös se, että kyseistä rahanpesulain kohtaa tulkitaan laajentavasti, jolloin soveltamisalan piiriin voidaan lukea myös sellaisia liiketoimia, jotka eivät lain tarkoituksen mukaan siihen kuuluisi. Tämä aiheuttaa sen, että resursseja voidaan virheellisesti kohdistaa myös soveltamisalan ulkopuolella oleviin liiketoimiin. Asianajoalaan liittyvinä riskeinä nähdään myös satunnaiset liiketoimet ja kertaluonteiset asiakkuudet, tavanomaisesta poikkeavat tai monimutkaiset rahoitusjärjestelyt, liiallinen luottamus luottolaitoksen suorittamaan asiakkaan tuntemismenettelyyn, asiakassuhteen monitorointiin, varojen alkuperän selvittämiseen sekä tosiasiallisten edunsaajien tunnistamiseen, haluttomuus tehdä asiakkaista rahanpesuilmoituksia tai selvittää mahdollisia epäilyttäviä liiketoimia, asiakasvaratilit, valeoikeustoimet ja harmaan talouden toimialalla toimivat tahot.

Terrorismin rahoittamisen osalta asianajajiin ja muihin oikeudellisia palveluja tarjoaviin toimijoihin kohdistuva kokonaisriskitaso on kohtalaisesti merkittävä. Terrorismin rahoittamisen osalta riskeinä pidetään 

• ulkomaisia asiakkaita, joista erityisesti ETA-maiden ulkopuolella toimivia tahoja
• rajoitteita tietojen saatavuudessa,
• lainsäädännön puutteellisuutta ja epäselvyyttä terrorismin rahoittamisen osalta,
• ristiriitoja tietosuojasääntelyn kanssa,
• painoarvon kohdistamista varojen alkuperän selvittämiseen, eikä niinkään varojen käyttötarkoituksen varmistamiseen,
• terrorismin rahoittamisen näkökulmasta riskillisten toimintarakenteiden tai toimien toteuttamista, esimerkiksi yhdistyksen tai säätiön perustamista tai testamentin laadintaa.

Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvollisen on laadittava riskiarvio rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Riskiarvio on päivitettävä säännöllisesti. Kansallisen riskiarvion päivittämisen johdosta asianajotoimistoissa tulee käydä läpi toimiston riskiarvio ja huomioida sen päivittämistarve sekä rahanpesun että terrorismin rahoittamisen osalta. Päivittämisestä tulee tehdä merkitä riskiarvioon. 
Riskiarvion päivittämisen yhteydessä tulee myös arvioida ovatko toimiston menettelyt riskien hallitsemiseksi ajantasaiset ja riittävät.