Lausunto turvapaikanhakijoita avustavien lakimiesten pätevyydestä

Lausuntopalvelu.fi

 

Oikeusministeriön lausuntopyyntö turvapaikanhakijoita avustavien lakimiesten pätevyydestä (VN/22375/2020)

1. Onko nykytila mielestänne riittävä varmistamaan avustajien pätevyyden?

Suomen Asianajajaliitto (myöhemmin ”Asianajajaliitto”) katsoo, että nykytila varmistaa avustajien pätevyyttä samalla tavoin kuin minkä tahansa oikeudenalan avustajan pätevyyttä. Eri avustajat kuuluvat valvontalautakunnan toteuttaman ammatillisen valvonnan piiriin, mutta valvontalautakunnalla ei ole toimivaltaa tutkia luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia koskevia oikeudenkäyntiasioihin tai määräyksenvaraisiin tehtäviin liittymättömiä kanteluita eikä luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toimiston järjestämistä tai heidän muuta toimintaansa koskevia kanteluita toisin kuin asianajajia koskevia vastaavia kanteluita.

Asianajajaliitto kuitenkin huomauttaa ammatillisen valvonnan käytännössä edellyttävän, että turvapaikanhakijoilla on tosiasialliset mahdollisuudet käyttää kantelumenettelyä. Tietämättömyys kantelumahdollisuudesta sekä järjestelmän tuntemiseen ja kielitaidon haasteet heikentävät tämän toteutumista.

Oikeusministeriön kahdesti vuodessa järjestämät turvapaikka-asioiden koulutukset ovat olleet avoimia myös yksityisille avustajille, mikä edistää pätevyyttä. Koulutuksiin ovat osallistuneet julkiset oikeusavustajat ja asianajajat. Luvansaaneiden oikeudenkäyntiavustajien mahdollisuus osallistua näihin koulutuksiin edistäisi heidän pätevyyttään. 

2. Tarvitaanko avustajille lisää koulutusta?

Oikeusministeriö on järjestänyt hallinnonalansa henkilöstölle koulutusta, joka on ollut avoin myös asianajajille. Koulutuksia on järjestetty kahdesti vuodessa. Lisäksi UNHCR on järjestänyt koulutusta vähintään kerran vuodessa. 

Asianajajaliitto toteaa, että koulutuksen määrän lisääminen voisi parantaa avustajien ammattitaitoa ja pätevyyttä. Koulutuksen lisääminen monipuolistamalla sen sisältöä voisi olla perusteltua. Kouluttajina toimii tällä hetkellä usein maahanmuuttoviraston edustajia, mikä ei ole täysin ongelmatonta, koska avustajien tulisi kyetä kyseenalaistamaan juuri maahanmuuttoviraston päätöksiä ja linjauksia. Sinänsä maahanmuuttoviraston edustajien antamat koulutukset ovat olleet laadultaan hyviä peruskoulutuksia. Koulutusta tietyistä kansainvälisen suojelun erityiskysymyksistä voisi lisätä.

3. Miten koulutus tulisi järjestää?

Tällä hetkellä koulutusjärjestelyt ovat hyvät ja toimivat. Asianajajaliitto katsoo, että hallinnon tarpeista lähtevien koulutusten lisäksi olisi kuitenkin syytä monipuolistaa koulutusta niin, että myös muiden tahojen järjestämää koulutusta olisi laajemmin tarjolla. 

4. Tulisiko oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ostaa avustajien palveluja? Miten ostaminen tulisi järjestää?

Asianajajaliitto katsoo, että oikeusapujärjestelmän rinnalle luotavalle ostopalvelujärjestelmälle ei ole tarvetta. Oikeusapujärjestelmä toimii jo tällä hetkellä kuten ”ostopalvelu”. Jos turvapaikanhakija ohjataan jo hallintovaiheessa yksityiselle avustajalle, oikeusapujärjestelmä ikään kuin ”ostaa” yksityisen avustajan palvelun. Tätä on perusteltua lisätä.

Käytännössä ulkomaalaislain sisältö tulisi palauttaa ennalleen niin, että hallintoasiaa käsiteltäessä turvapaikanhakijan avustajana voi toimia myös asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Viittaus julkisiin oikeusavustajiin turvapaikanhakijoiden ensisijaisina hallintovaiheen avustajina tulisi poistaa ulkomaalaislaista. 

Asianajajaliitto esittää, että vaihtoehtona ulkomaalaislain muuttamiselle tältä osin voisi olla oikeusapuohjauksen lisääminen yksityisille avustajille.

Ostopalvelujärjestelmän luomisen sijasta on tärkeämpää, että yksityinen avustaja kykenee toimimaan avustajana turvapaikanhakijoille. Tämän mahdollistamiseksi tulee palata yksityisille avustajille maksettavaan tuntiperusteiseen palkkiojärjestelmään hallintovaiheen avustamisessa. Asiakohtaisilla palkkioilla yksityisten avustajien ei ole mahdollista avustaa turvapaikanhakijoita kuin rajoitetusti hallintovaiheessa. Turvapaikkapuhuttelut kestävät tyypillisesti vähintään yhden työpäivän ja useimmiten niihin kuluu useampi päivä. Tämän lisäksi puhutteluun on valmistauduttava ja avustajan toimenpiteisiin kuuluu lisäksi erilaisten lisäselvitysten laatiminen. Maahanmuuttovirasto myös voi kuulla hakijoita kirjallisesti hakemusperusteisiin liittyvistä seikoista. 

5. Voisiko päivystysjärjestelmä jossain muodossa olla käyttökelpoinen keino tavoitteen saavuttamisessa?

Asianajajaliitto toteaa, että lausuntopyynnöstä ei ilmene, mitä tavoitetta kysymys koskee. Mikäli sillä tarkoitetaan avustajien saatavuutta, päivystysjärjestelmä voi ratkaista avustajien saatavuuden lähinnä tilanteessa, jossa turvapaikkapuhuttelu tehdään nopealla aikataululla hakijan ollessa esimerkiksi säilöön otettuna. Käytännössä tällaiset tilanteet ovat kuitenkin siinä määrin harvinaisempia, ettei päivystysjärjestelmä ratkaise laajemmin pätevien avustajien saatavuuteen liittyviä haasteita hallintovaiheessa. 

Nopeutetuissa menettelyssä ratkaistuissa turvapaikka-asioissa on yleensä kiire. Tämä johtuu siitä, että maasta poistamisen täytäntöönpanon kieltämiselle on silloin lyhyitä määräaikoja. Tällöin päivystysjärjestelmä voisi parantaa hakijoiden oikeusturvaa, jos avustaja on saatavissa päivystysjärjestelmän kautta.

6. Miten turvapaikanhakijoita avustavien lakimiesten erityisosaamista voisi kehittää?

Asianajajaliitto katsoo, että erityisosaaminen kehittyy, kun alan erityisosaajille annetaan mahdollisuus erikoistua. Tämä edellyttäisi mahdollisuutta avustaa hakijoita jo hallintomenettelyvaiheessa, jolloin avustajat eivät jää vain valituksia tuottaviksi toimijoiksi. Turvapaikkahakemuksen käsittely voi kestää tällä hetkellä useamman vuoden, mikä tarkoittaa asiakassuhteiden pitkää kestoa. Avustajan erityisosaaminen ei tarkoita pelkästään teknistä avustamista asian tietyssä vaiheessa, vaan hakijan tilanteen tuntemista ja tunnistamista koko prosessissa. Tämän vuoksi on tärkeää mahdollistaa, että sama avustaja voi toimia avustajana hallintovaiheesta valitusvaiheeseen saakka. 

Koulutusta maatiedon osalta tulisi lisätä ja kohdentaa niihin maihin, joista hakijoita tulee tyypillisesti eniten. Tässä tulisi kyetä huomioimaan muuttuvat tilanteet turvapaikanhakijoiden lähtömaissa ja uusien konfliktien syntymisen vaikutukset. Esimerkiksi syyrialaisten turvapaikanhakijoiden määrä oli melko vähäinen ennen sisällissodan alkamista vuonna 2011. Kansainvälisen tilanteen muutoksiin on syytä kyetä reagoimaan myös tarjottavassa koulutuksessa. 

7. Tulisiko yksityisten avustajien voida avustaa julkisin varoin myös hallintovaiheessa?

Asianajajaliiton mielestä yksityisten avustajien tulisi voida avustaa maahanmuuttajia julkisin varoin myös hallintovaiheessa. Suomessa oli toimiva turvapaikanhakijoiden oikeusapujärjestelmä ennen vuoden 2016 lakimuutoksia. Aikaisemmassa järjestelmässä saman avustajan avustaessa hallintovaiheen lisäksi valitusprosessissa valitusvaiheessa ei jouduttu korjaamaan hallintomenettelyn aikaisia virheitä siinä määrin kuin muutoksen jälkeen. Osaamaton avustaminen tai avustajan puuttuminen hallintovaiheesta vaikuttaa myös tuomioistuinkäsittelyyn, jos hallintovaiheessa selvittämättä jääneistä seikoista esitetään valitusvaiheessa täysin uutta selvitystä tai vedotaan tulkkausvirheisiin puhuttelussa, jossa ei ole ollut avustajaa mukana.

Päätöksentekijä saisi tällöin kaikki päätöksentekoon vaikuttavat tiedot jo asian alkuvaiheessa, mikä vähentää valitusten tarvetta ja hakemuksen palauttamisia Migrille uudelleen käsiteltäväksi. Tämä säästää kuluja vastanottokeskuspäivien määrässä ja vähentää hakijoiden henkistä kuormitusta, millä voi olla vaikutusta myös hakijoiden mielenterveyspalveluiden tarpeeseen. 

Asianajajaliitto katsoo, että julkisen oikeusavustajien käyttö ei ole parantanut hakijoiden oikeusturvaa oletetun tavoin, koska myös oikeusaputoimistoissa avustajat ovat vaihtuneet usein ilman, että hakijoille on informoitu vaihdoksesta. Julkisten oikeusavustajien pätevyydessä on mahdollisesti jopa laajempaa vaihtelua kuin yksityisten avustajien pätevyydessä. Käytännössä on tullut esiin tapauksia, joissa ensimmäisen prosessin puutteellista oikeusapua on jouduttu korjaamaan uusintahakemuksen käsittelyssä. Tämä on ollut riippumatonta siitä onko ensimmäisessä prosessissa ollut yksityinen avustaja vai julkinen oikeusavustaja.

8. Mitä muita toimenpiteitä näette tarpeelliseksi toteuttaa?

Asianajajaliitto esittää, että ulkomaalaislain 9 §:ää voisi muuttaa siten, että hallintovaiheessa turvapaikanhakijan avustajana voi toimia asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.

Lisäksi Asianajajaliitto esittää, että ulkomaalaislain 9 §:n 2 momentti tulisi kumota ja oikeusapuun sisällyttää avustajan käyttö turvapaikkapuhuttelussa kaikissa tapauksissa. Tämän kanssa samanaikaisesti on toteutettava palkkioasetuksen muuttaminen niin, että asiakohtaiset palkkiot kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa kumotaan. Yksityinen avustaja ei voi avustaa puhuttelussa, ellei siihen käytettyä aikaa korvata täysimääräisesti.

9. Muut selvitystä koskevat huomionne ja näkemyksenne kehittämiskohteista ja tarvittavista toimenpiteistä

Asianajajaliitto katsoo, että turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja kululaskutus tulisi voida järjestää asian kaikissa vaiheissa niin, että tällaisen palvelun tarjoaja voisi laskuttaa tulkkauksen ja käännökset suoraan oikeusaputoimistolta. Tällä hetkellä turvapaikanhakijan avustaja joutuu tulkkauksen tai käännöksen tilaajana maksamaan palveluntarjoajan laskun ja käyttämään toimistonsa varoja näihin kuluihin.

Oikeusapupalkkio ja sitä koskevaan laskuun sisältyvät kulut maksetaan avustajalle niin hallintovaiheessa kuin tuomioistuinvaiheessa vasta kun hakemukseen tai valitukseen tehdään päätös. Hakemusten ja valitusten käsittelyajat ovat pääsääntöisesti pitkiä. Tyypillisesti yhden vaiheen prosessiin kuluu noin vuosi. Käsittelyaika voi olla myös pidempi, mutta vain poikkeuksellisesti merkittävästi lyhyempi. Tämä tarkoittaa, että avustajan omia varoja on kiinni avustamisen kuluissa. Avustaja siis maksaa avustamisen kulut päätökseen asti. Koska kulut korvataan avustajalle joka tapauksessa oikeusavusta, on täysin tarpeetonta pitää avustajan varoja kiinni tällaisissa kuluissa. Mikäli avustettavia turvapaikanhakijoita on asiakkaana paljon, tällaisiin kuluihin käytettävät varat voivat nousta yhdellä toimistolla useisiin tuhansiin euroihin vuodessa. 

Asianajajaliitto pitää tärkeänä, että mikäli hallintovaiheen avustamista muutetaan niin, että avustajan määräyksiä annetaan myös yksityisille avustajille, tulee varmistaa, että hakijat ovat tietoisia mahdollisuudesta yksityisen avustajan käyttöön. Tällä hetkellä vastaanottokeskukset ohjaavat hakijat pääsääntöisesti oikeusaputoimistojen palveluiden piiriin. Yksityisten avustajien yhteystietojen tulisi olla kaikissa vastaanottokeskuksissa yleisesti saatavilla.

 Helsingissä 28. päivänä toukokuuta 2021

 SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

 Hanna Räihä-Mäntyharju
 Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja

 

LAATI                 
Asianajaja Ville Punto

 

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana lähes 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu hallinto-oikeuden asiantuntijaryhmässä.