Kunnan omistaman energiayhtiön hallituksen jäsen esteellinen osallistumaan kaava-asian käsittelyyn kaupunginhallituksessa
31.5.2021 | OikeusuutisetKHO:2021:69 Maankäyttö ja rakentaminen – Tuulivoima – Yleiskaava – Esteellisyys – Yhteisöjäävi – Kuntalain poikkeussäännös – Asian tasapuolinen käsittely
Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt tuulivoimaosayleiskaavan, joka mahdollisti yhteensä 14 tuulivoimalan rakentamisen tuulivoimaloiden alueiksi (tv) varatuille alueille.
X, joka oli kaupungin kokonaan omistaman energiayhtiön hallituksen jäsen, oli osallistunut kaava-asian valmisteluun kaupunginhallituksen kokouksissa vuosina 2015–2017. Näissä kokouksissa oli käsitelty joko välittömästi kysymyksessä olevaa osayleiskaavaa tai tuulivoimaloita käsittävien yleiskaavojen valmistelun yleisiä periaatteita. Koska mainitut kokoukset ajoittuivat ajalle ennen vuonna 2017 valitun valtuuston toimikauden alkamista, asiassa oli uuden kuntalain (410/2015) 147 §:n 1 momentti huomioon ottaen sovellettava päätöksentekomenettelyn osalta vanhan kuntalain (365/1995) säännöksiä.
Kysymyksessä oleva energiayhtiö oli vanhan kuntalain 52 §:n 4 momentissa (519/2007) tarkoitettu kaupunkikonserniin kuuluva yhtiö. Asiassa tuli siten arvioitavaksi, oliko kaupungin ja energiayhtiön välillä ollut eturistiriitaa, tai oliko asian tasapuolisen käsittelyn turvaaminen tässä tapauksessa muuten edellyttänyt, ettei X osallistu asian käsittelyyn kaupunginhallituksen kokouksissa.
Sähkömarkkinalain mukaisesta sähköverkkoliiketoiminnasta vastasi edellä mainitun energiayhtiön tytäryhtiö. Asiassa oli kiistatonta, että kyseinen tytäryhtiö tuli saamaan osayleiskaavan mahdollistaman tuulivoimahankkeen toteutumisesta taloudellista hyötyä sen johdosta, että tuulivoimapuisto tultaisiin liittämään tytäryhtiön sähköverkkoon. Kysymys oli sinänsä sähköverkkoyhtiön tavanomaisesta ja sähkömarkkinalailla säännellystä liiketoiminnasta, mutta tällä ei ollut asiassa ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa tytäryhtiön tuulivoimahankkeen toteutumisesta saaman hyödyn merkittävyyttä. Kun otettiin huomioon tuulivoimahankkeen koko ja asiassa saatu selvitys, voitiin sen sijaan perustellusti arvioida, että toteutuessaan tuulivoimahankkeella olisi vähäistä suurempi ja pitkäkestoinen taloudellinen merkitys tytäryhtiölle. Emoyhtiöllä oli mahdollista hyötyä taloudellisesti tytäryhtiönsä tuulivoimahankkeen toteutumisesta saamasta taloudellisesta hyödystä.
Kaavoitus on päätöksentekoa, jossa joudutaan sovittamaan yhteen erilaisia, myös keskenään ristiriidassa olevia eri tahojen vaatimuksia ja tekemään valintoja eri vaihtoehtojen välillä. Asian tasapuolisen käsittelyn vaatimuksella oli siten kaavoitusta koskevassa päätöksenteossa korostunut merkitys. Arvioitaessa sitä, vaarantuiko käsittelyn tasapuolisuus kaava-asiassa esteellisyyden synnyttävällä tavalla, huomiota oli kiinnitettävä muun ohella kaavaratkaisusta eri tahoille odotettavissa olevaan taloudelliseen hyötyyn. Tämän vuoksi ja kun otettiin huomioon edellä mainittu energiayhtiölle kaavaratkaisun toteutumisesta odotettavissa ollut taloudellinen hyöty, asian tasapuolisen käsittelyn voitiin tässä tapauksessa katsoa edellyttäneen, ettei energiayhtiön hallituksen jäsen osallistunut kaava-asian käsittelyyn kaupunginhallituksessa. X oli tämän vuoksi ollut vanhan kuntalain (365/1995) 52 §:n 4 momentissa (519/2007) tarkoitetulla tavalla esteellinen osallistumaan kaava-asian käsittelyyn kaupunginhallituksessa.
Kaupunginvaltuuston päätös oli syntynyt X:n esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessä. Valtuuston päätös osayleiskaavan hyväksymisestä sekä hallinto-oikeuden päätös, jolla valitus kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä oli hylätty, oli tämän vuoksi kumottava.