Etusivu » Ajankohtaista » Lausunnot » Lausunto Verohallinnon ohjeeksi työnantajan työntekijän puolesta maksamien sakkojen ja oikeudenkäyntikulujen verotuksesta

Lausunto Verohallinnon ohjeeksi työnantajan työntekijän puolesta maksamien sakkojen ja oikeudenkäyntikulujen verotuksesta

12.11.2020 | Lausunnot

Verohallinnolle

Lausuntopyyntönne VH/6971/00.01.00/2020

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VEROHALLINNON OHJEEKSI TYÖNANTAJAN TYÖNTEKIJÄN PUOLESTA MAKSAMIEN SAKKOJEN JA OIKEUDENKÄYNTIKULUJEN VEROTUKSESTA

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä “Asianajajaliitto”) kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi työnantajan työntekijän puolesta maksamien sakkojen ja oikeudenkäyntikulujen verotuksesta (“Verohallinnon ohjeluonnos”).

Asianajajaliitto pitää ohjeen antamista työnantajan työntekijän puolesta maksamien sakkojen ja oikeudenkäyntikulujen osalta yleisesti ottaen kannatettavana. Lausuntonaan Asianajajaliitto esittää seuraavaa: 

  1. Yleistä työntekijän kulujen korvaamisesta

Verohallinnon ohjeluonnoksen kohdassa 2 rinnastetaan työnantajalle suoraan kuuluvat kulut sekä ennakkoperintälain (20.12.1996/1118) 15 §:n perusteella työntekijälle korvattavat työstä välittömästi johtuvat kustannukset.

Kyseessä on kuitenkin kaksi erilaista tapausta, joita kohdellaan verotuksessa eri tavoin.  Ensin mainitun kohdalla on kyse kulusta, jonka työnantaja voi lähtökohtaisesti korvata työntekijälle verovapaasti.[1] Jälkimmäisen kohdalla on kyse veronalaisesta tulosta, joka voidaan tietyissä tapauksissa työntekijän vaatimuksesta suorittaa työntekijälle ennakonpidätystä toimittamatta. Samoin on todettu Verohallinnon ohjeessa Työstä välittömästi johtuvat kustannukset ennakkoperinnässä (VH/708/00.01.00/2019). Verohallinnon ohjeluonnosta olisi aiheellista täsmentää tältä osin.

  1. Oikeudenkäynnistä aiheutuvat kulut

Verohallinnon ohjeluonnoksen kohdassa 5.2 esitetään, että työntekijän maksamat oikeudenkäyntikulut olisivat pääsääntöisesti työntekijän henkilökohtaisia elantomenoja. Tällaista presumtio- tai muutakaan normia ei verotuksessa kuitenkaan ole olemassa, vaan oikeudenkäyntikuluja tulee aina tarkastella tapauskohtaisesti. Sama on todettu myös Verohallinnon ohjeessa sakkojen, oikeudenkäyntikulujen sekä välimies- ja sovittelumenettelyn kulujen vähentäminen henkilöverotuksessa (VH/1515/00.01.00/2020). Mainitun ohjeen kohdassa 5.1 todetaan: “Koska oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulut voivat liittyä erilaisiin tilanteisiin ja kulut voivat muodostua monilla eri tavoilla, joudutaan oikeudenkäynnistä aiheutuneiden kulujen käsittelyä verotuksessa tarkastelemaan kussakin tapauksessa asian yksilöllisten seikkojen pohjalta.” Verohallinnon ohjeluonnosta olisikin aihetta korjata ja saattaa se tältä osin yhdenmukaiseksi jo aiemmin julkaistun ohjeen kanssa.

Verohallinnon ohjeluonnoksen kohdassa 5.2 on otettu kantaa vain rikosasioihin kohdistuviin oikeudenkäyntikuluihin. Verohallinnon ohjeluonnoksessa olisi kuitenkin suotavaa käsitellä myös muihin oikeudenkäynteihin kohdistuvien oikeudenkäyntikulujen korvaaminen työnantajan toimesta.

Työntekijä, tai palkan ja ennakonpidätyksen verokohtelun näkökulmasta työntekijään rinnastuva henkilö, kuten hallituksen jäsen, voi olla oikeudenkäynnissä myös henkilökohtaisesti asianosaisena erilaisissa työhön tai toimielimen jäsenyyteen liittyvissä siviilioikeudellisissa asioissa. Esimerkiksi hallituksen jäsen voi olla asianosaisena vahingonkorvausoikeudenkäynnissä, joka perustuu nimenomaisesti hallituksen jäsenen vastuuseen. Näin ollen olisi tärkeää käsitellä myös muiden kuin rikosasioihin liittyvien oikeudenkäyntikulujen korvaaminen.

  1. Kulujen vähennyskelpoisuudesta

Lausuntopyynnön mukaan Verohallinnon ohjeluonnoksessa ei pääsääntöisesti käsitellä työntekijän itse maksamien sakkojen, rangaistusluonteisten hallinnollisten maksujen tai oikeudenkäyntikulujen vähennyskelpoisuutta työntekijän tuloverotuksessa. Asianajajaliitto pitää sinänsä kannatettavana vähennyskelpoisuutta koskevien kannanottojen esittämistä soveltuvin osin myös Verohallinnon ohjeluonnoksessa. Vähennyskelpoisuutta koskevat kannanotot tulisi kuitenkin mahdollisten väärintulkintojen välttämiseksi keskittää asiaa koskevaan nimenomaiseen ohjeeseen[2] sekä varmistaa, etteivät ohjeet ole keskenään ristiriidassa.

 

Helsingissä 12. marraskuuta 2020

 

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Hanna Räihä-Mäntyharju

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

 

LAATIJA

Asianajaja Samu Lassila, Asianajotoimisto Krogerus Oy, Helsinki

 

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu vero-oikeuden asiantuntijaryhmässä.

 

[1] Esimerkiksi Verohallinnon ohjeluonnoksen kohdassa 4 käsitellyn ylikuormamaksun kohdalla sovelletaan tätä sääntöä.

[2] Verohallinnon ohje sakkojen, oikeudenkäyntikulujen sekä välimies- ja sovittelumenettelyn kulujen vähentämisestä henkilöverotuksessa (VH/1515/00.01.00/2020).