Lausunto Verohallinnon päätöksestä perintö- ja lahjaverotusta varten annettavista tiedoista

Verohallinnolle

Lausuntopyyntönne VH/6511/00.01.00/2020, VH/6484/00.01.00/2020, VH/6487/00.01.00/2020, VH/6485/00.01.00/2020

LAUSUNTO LUONNOKSISTA VEROHALLINNON PÄÄTÖKSEKSI PERINTÖ- JA LAHJAVEROTUSTA VARTEN ANNETTAVISTA TIEDOISTA SEKÄ SIIHEN LIITTYVISTÄ KANNANOTOISTA

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä “Asianajajaliitto”) kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksista Verohallinnon päätöksestä perintö- ja lahjaverotusta varten annettavista tiedoista (“Verohallinnon päätös”) sekä siihen liittyvistä kannanotoista Omistajattoman tilan testamentti perintöverotuksessa (“Kannanotto omistajattoman tilan testamentista”, Perintö- ja lahjaverotuksen erityisten ilmoittamisvelvollisuuksien täyttäminen (“Kannanotto erityisistä ilmoittamisvelvollisuuksista) sekä Ilmoitus perintöverotuksen perusteiden muuttumisesta (perusteoikaisu) (“Kannanotto perusteoikaisusta”) (yhdessä “Kannanotot”)

1. Yleistä

Asianajajaliitto katsoo, että lähtökohtaisesti perintö- ja lahjaverotusta varten annettavien tietojen täsmentäminen niin tavanomaisten perintö- ja lahjaverotustilanteiden kuin myös kannanotoissa käsiteltyjen erityistilanteiden osalta on kannatettavaa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että perinnöstä tai lahjasta syntyvä verovelvollisuus koskee erittäin laajaa verovelvollisjoukkoa.

Edellä mainitun joukon sisällä on varsin suurta varianssia sen osalta, kuinka hyvin lakitekstiä ja viranomaisohjeita osataan tulkita ja niiden mukaan toimia, joten mahdollisimman kattava, mutta samalla selvästi laadittu ohjeistus mahdollistaa onnistuneen ilmoittamisen mahdollisimman monelle verovelvolliselle. Verohallinnon osalta voidaan taas olettaa, että verovelvollisen oikein tekemä ilmoitus tuo helpotusta virkailijoiden työkuormaan sekä auttaa virtaviivaistamaan käsittelyä.

2. Verohallinnon päätös perintö- ja lahjaverotusta varten annettavista tiedoista

2.1 Vapaamuotoinen ilmoitus ja ilmoitus Verohallinnon vahvistamalla lomakkeella

Luonnoksessa Verohallinnon päätöksestä pykälässä 2 Perintöveroilmoitus eräissä tilanteissa esitetään, että perintöveroilmoitus voitaisiin antaa vapaamuotoisella veroilmoituksella silloin, kun kyse on muista perintö- ja lahjaverolain 26 §:n 2 momentissa tarkoitetuista tilanteista kuin niistä, joissa perinnönjättäjä asui ulkomailla kuollessaan. Asianajajaliitto toteaa, että vapaamuotoinen veroilmoitus sisältää sekä toivottavia että ei-toivottavia vaikutuksia. Näistä ensin mainittuina voidaan pitää viranomaisten työkuorman vähentämistä sekä sitä, että vapaamuotoinen veroilmoitus antanee enemmän joustoa varsinkin hyvin poikkeuksellisten tilanteiden ilmoittamisessa. Sen sijaan osalle verovelvollisista vapaamuotoisen veroilmoituksen laatiminen voi osoittautua haasteellisemmaksi tehtäväksi kuin Verohallinnon vahvistaman lomakkeen täyttäminen. Koska kyseessä olevat tilanteet ovat kuitenkin verraten harvinaisia ja voivat erota merkittävästikin toisistaan Asianajajaliitto lausuu, että vapaamuotoinen ilmoittaminen on kyseisissä tapauksissa riittävä eikä erityistä lomaketta ole syytä laatia.

Osaltaan edellisessä kappaleessa esiin tuotua haastetta lieventää 2 §:n 3 momentin lista niistä tiedoista ja selvityksistä, jotka vapaamuotoisesta veroilmoituksesta tulee olla löydettävissä. Tätä täydentävät hyvin Verohallinnon asiaa koskevat Kannanotot. Samassa momentissa asetetaan verovelvolliselle velvollisuus selvittää Verohallinnolle mahdollisten muiden henkilöiden avioliittolakiin, perintökaareen tai testamenttimääräyksiin perustuvia oikeuksia perittäviin varoihin. Asianajajaliitto toteaa, että vaikka merkittävä osa muiden tahojen oikeuksista perittäviin varoihin perustuukin edellä mainittuihin kolmeen lähteeseen, olisi kohdan kattavuuden vuoksi syytä laajentaa selvitysvelvollisuutta kattamaan myös muut mahdolliset tilanteet (esimerkiksi riita- tai ulosottoasia), joiden vuoksi usealla henkilöllä voi olla oikeuksia perittäviin varoihin. Ts. Asianajaliitto ehdottaa, että em. listaus tai erityisesti listauksen kohta 5 ei olisi tyhjentävä vaan esimerkinomainen.

2.2 Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin sanktiointi

Verohallinnon päätös ei nykyisessä luonnoksessa sisällä määräyksiä mahdollisista sanktioista, joita verovelvolliselle voidaan määrätä myöhästymismaksun tai veronkorotuksen muodossa esimerkiksi silloin, kun perintöveroilmoitus annetaan myöhässä. Asianajajaliitto toteaa, että verovelvollisten oikeusturvan sekä kaiken keskeisen tiedon yhdeltä sivulta löytymisen varmistamiseksi Verohallinnon päätöksen tulisi sisältää pykälä, johon sisältyy minimissään viittaus relevanttiin lainsäädäntöön, jonka nojalla ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on sanktioitu.

2.3 Oikeus käyttää asiamiestä

Verohallinnon päätöksen 2 §:n 4 momentissa sekä 4 §:n 3 momentissa edellytetään niiden nykymuodossa, että verovelvollisen on allekirjoitettava muutoin kuin Verohallinnon sähköisten ilmoittamispalvelujen avulla annettava lomake tai vapaamuotoinen ilmoitus. Asianajajaliitto toteaa, että edellä mainittuihin Verohallinnon päätöksen kohtiin tulisi lisätä maininta siitä, että em. lomakkeet voi tarvittaessa allekirjoittaa verovelvollisen puolesta myös tämän asiamies. Asiamiehen käyttö on jo hallintolain 12 §:n nojalla lähtökohtainen oikeus, ja tämän oikeuden tulisi sen vuoksi ilmetä myös Verohallinnon päätöksestä (kuten myös kannanotoista).

3. Kannanotot

3.1 Tuloverolain luovutusvoittoa koskevat säännökset

Verohallinnon Kannanotto omistajattoman tilan testamentista sisältää pääpiirteittäin kaiken tarpeellisen tiedon siitä, milloin kyse on testamenttiin perustuvasta omaisuuden omistajattomasta tilasta. Asianajajaliitto toteaa kuitenkin, että siltä osin kuin kannanotto sisältää mainintoja tuloverolain 46 – 48 § mukaisesti määräytyvästä luovutusvoitosta, olisi kannanoton informaatiovaikutuksen kannalta olennaista sisällyttää siihen maininta myös siitä, kuka on lähtökohtaisesti verovelvollinen mikäli omistajattomassa tilassa olevaa omaisuutta luovutetaan edelleen.

3.2 Samankaltainen selvitys kuin perunkirjoihin yleensä sisältyy

Kannanotto omistajattoman tilan testamentista sisältää seuraavan ohjeistuksen:

“Jos taas omistajattoman tilan päättyessä useampi perillinen on oikeutettu jako-osuuteen varoista, jää osapuolten kesken sovittavaksi, mitkä omaisuusesineet tulevat kullekin perilliselle. Tämän lisäksi esimerkiksi avioliittolain mukainen ositusta koskeva sääntely saattaa vaikuttaa varallisuuden jakamiseen. Tällöin omistajattoman tilan päättymishetken mukaisesta tilanteesta tarvitaan samankaltainen selvitys kuin perukirjoihin yleensä sisältyy varoista sekä avio-, perhe- ja jäämistöoikeudellisesta tilanteesta.”

Asianajajaliitto toteaa, että vaikka yllä kuvatun kaltainen selvitys onkin tarpeellinen tilanteessa, johon Verohallinto sitä on luonnoksessaan edellyttämässä, on tämä ilmaistu epämääräisesti. Asianajajaliitto katsookin, että mikäli verovelvolliselta edellytetään tietynlaista selvitystä, on sen luonnetta täsmennettävä tarkemmin kuin toteamalla, että kyseisen selvityksen tulee olla “samankaltainen” kuin perukirjoihin “yleensä” sisältyy.

3.3 Kannanottojen tiivistäminen

Asianajajaliitto toteaa, että kannanotot ovat nykymuodossaan varsin proosamuotoisia. Kannanottojen virtaviivaistamista tulisikin harkita, eikä Asianajajaliitto koe tarpeelliseksi esimerkiksi sitä, että Kannanotto erityisistä ilmoittamisvelvollisuuksista sisältää mainintoja siitä, että sukupolvenvaihdoshuojennus voi soveltua monenlaisiin yrityksiin ja maatiloihin. Lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että sukupolvenvaihdoshuojennuksen jatkoluovutuksesta ilmoittava verovelvollinen on tietoinen sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltumisesta omaan tilanteeseensa, sillä jatkoluovutus edellyttää, että alkuperäinen sukupolvenvaihdos on toteutunut perintö- ja lahjaverolain huojennussäännösten mukaisella tavalla.

Helsingissä 13. lokakuuta 2020

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Hanna Räihä-Mäntyharju
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATIJA

Asianajaja Sami Tuominen, Bird & Bird Asianajotoimisto Oy, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu vero-oikeuden asiantuntijaryhmässä.