Asianajajaliiton mielikuvatutkimus 2020: Asianajajan ja muun lakimiehen ero on hämärän peitossa

 

Asianajaliiton kesällä teettämän mielikuvatutkimuksen yksi keskeisimpiä tuloksia oli se, että vaikka kolmannes kyselyyn vastaajista arvioi itse tietävänsä eron asianajajan ja muun lakimiehen välillä, näin ilmoittaneesta vastaajista vain yksi neljästä kuvasi ammattiryhmien eron oikein. Eli vähemmän kuin joka kymmenes vastaaja tiesi, mikä asianajaja on. 

 

Kyselytutkimuksen perusteella kaikkien vastanneiden yleisimmät mielikuvat asianajajien ammattikunnasta olivat ”palveluiden korkea hinta”, ”asianajajien työ on edustaa ihmisiä tai yrityksiä” ja ”korkea ammattitaito”.

 

Kolme neljästä vastaajasta piti asianajajia välttämättöminä suomalaiselle oikeusvaltiolle ja 62 prosenttia tärkeinä koko yhteiskunnan toimivuudelle. Lähes puolet piti asianajajien palveluiden yleistä hintatasoa liian kalliina. 

 

Kaikista vastaajista 27 prosenttia kertoi joskus käyttäneensä asianajajan palveluita ja 17 prosenttia muun juristin palveluita. Yleisimmät syyt juuri asianajajan valintaan muiden juristipalveluiden sijasta olivat asianajajan asiantuntijuus, suosittelu sekä puhdas sattuma. Syyt muun juristin palveluiden valitsemiseen asianajajan sijaan olivat sattuma, fyysinen läheisyys sekä suosittelu.

 

Kyselyssä nousi esiin, että käsitys asianajajista ja heidän palveluistaan oli selvästi positiivisempi heillä, jotka olivat käyttäneet asianajajien palveluita kuin niillä vastaajilla, joiden mielikuva perustui muuhun kuin omiin kokemuksiin. Sama päti alan hintoihin; vastaajat, jotka olivat itse selvittäneet asianajajien palveluiden hintoja, mielsivät ammattiryhmän palvelutason ”edulliseksi” tai ”sopivaksi” huomattavasti useammin kuin he, joiden käsitys asianajajien palveluiden hinnoista perustui kuulopuheisiin tai muualta saatuun käsitykseen (esim. media tai viihde). Kyselyn perusteella vastaajat olivat asianajajien käyttämiin palveluihin myös keskimäärin tyytyväisempiä kuin muiden juristien tarjoamiin palveluihin.

 

Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju myöntää kuitenkin, että asianajajiin liittyvien palveluiden viestinnässä on vielä paljon selkeytettävää.

 

– Meidän tulee osata avata suomalaisille paremmin, mitä asianajajat ovat, ja miten me voimme auttaa ihmisiä ja yrityksiä heidän oikeudellisissa asioissaan. Asianajajathan ovat tavallisia juristeja pidemmälle koulutettuja, erillisen asianajajatutkinnon suorittaneita sekä juristien ammattikunnassa niitä kaikkein valvotuimpia ammattilaisia, jolloin palvelutasokin on korkeaa. Se myös vaikuttaa hintoihin. Teemme liitossa jatkossa töitä, jotta näiden mielikuvien taustalla olevat käsitykset avautuisivat aiempaa huomattavasti paremmin, ja siten ihmisillä olisi myös oikeaa tietoa esimerkiksi siitä, mistä asianajajan palkkio muodostuu, Räihä-Mäntyharju lupaa.

 

Milttonin toteuttamaan kyselytutkimuksen osallistui tuhat täysi-ikäistä suomalaista ja se tehtiin Taloustutkimuksen verkkopaneelin kautta.

 

Lisätiedot:

Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju, p. 050 599 3503, hanna.raiha-mantyharju@tempolaw.fi

Viestintäjohtaja Sari Krappe, p. 040 562 0040, sari.krappe@asianajajaliitto.fi 

 

Tutkimusraportin tiivistelmä