KHO:n päätös henkilöstörahaston rekisteröinnin edellytyksistä

KHO:2020:38 Henkilöstörahaston rekisteröinti – Henkilöstörahastoerä – Tulospalkkiojärjestelmä – Tulospalkkio – Lakisidonnaisuuden vaatimus – Yhteistoiminta-asiamies – Yhteistoiminta-asiamiehen valitusoikeus

Yhteistoiminta-asiamies ei ollut merkinnyt A Oy:n henkilöstörahastoa henkilöstörahastorekisteriin. Hallinto-oikeus oli valituksenalaisella päätöksellään kumonnut yhteistoiminta-asiamiehen päätöksen ja palauttanut asian yhteistoiminta-asiamiehelle uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus tutki yhteistoiminta-asiamiehen hallinto-oikeuden päätöksestä tekemän valituksen.

A Oy:n henkilöstörahaston sääntöjen mukaan rahaston tarkoituksena oli yhtiön rahastolle suorittamien henkilöstörahastolaissa tarkoitettujen rahastoerien hallinta. Yhtiössä oli käytössä koko henkilöstöä koskeva tulospalkkiojärjestelmä, joka sisälsi sekä yhtiö- että työntekijätason tuloksellisuutta mittaavia tekijöitä ja niihin liittyviä palkkioiden maksamista rajoittavia ehtoja.

Yhteistoiminta-asiamiehen päätöksen perusteluiden mukaan tulospalkkiojärjestelmän mukaisesti kertyvät henkilökohtaiset palkkiot olivat suorituspalkkaa, eivätkä niiden maksamiselle asetetut yhtiötason taloudellista tulosta ja maksuvalmiutta koskevat kriteerit muuttaneet palkkioiden luonnetta.

Korkein hallinto-oikeus katsoi henkilöstörahastolain (934/2010) esitöihin viitaten yhtäältä, että yhtiön tulospalkkiojärjestelmässä oli kysymys mainitun lain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetusta tulospalkkiojärjestelmästä ja että järjestelmän ehtojen mukaisesti työntekijälle maksettua suoritusta oli vastaavasti pidettävä lain 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna henkilöstörahastoerän perusteena olevana tulospalkkiona.

Toisaalta korkein hallinto-oikeus katsoi viitaten perustuslain 2 §:n 3 momentin lakisidonnaisuutta koskevaan vaatimukseen, että rahastoa ei voitu jättää rekisteröimättä sillä yhteistoiminta-asiamiehen esittämällä perusteella, että henkilöstörahastoerien määräytymisperusteet olisivat väljemmät kuin työmarkkinajärjestöjen hyväksymässä muistiossa oli esitetty. Mainittu lakisidonnaisuuden vaatimus huomioon ottaen rahastoa ei voitu jättää rekisteröimättä myöskään sillä yhteistoiminta-asiamiehen esittämällä perusteella, jonka mukaan yksittäisten työntekijöiden omaan välittömään työsuoritukseen yksinomaan tai pääasiallisesti perustuvien erien ohjaaminen henkilöstörahaston kautta maksettavaksi ja siitä saatavat sosiaaliturvamaksu- ja veroedut eivät olisi olleet lainsäätäjän tarkoituksena lakia säädettäessä. Edelleen lakisidonnaisuus huomioon ottaen rahastoa ei voitu jättää rekisteröimättä silläkään yhteistoiminta-asiamiehen esittämällä perusteella, jonka mukaan yhteistoiminta-asiamies olisi tulkintakäytännössään edellyttänyt, että henkilöstörahastoerän tulisi määräytyä yli 50 prosentin osalta yhteisten eli yhtiön, yksiköiden ja tiimin tavoitteiden perusteella ja työntekijän välittömään työsuoritukseen perustuvien tavoitteiden painoarvon tulisi jäädä alle 50 prosentin.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi yhteistoiminta-asiamiehen valituksen eikä hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta muutettu.