KHO arvioi tuomioistuinvalvonnan ulottuvuutta valitettaessa asiantuntijaviranomaisen ratkaisusta

KHO:2020:45 Kuvaohjelman ikärajaluokittelu – Animaatiosarja – Lapsen kehitykselle haitallinen kuvaohjelma – Seksuaaliseen väkivaltaan viittaava sisältö – Pelottava ja ahdistava sisältö – Kansallinen audiovisuaalinen instituutti – Kuvaohjelmalautakunta – Viranomaisen harkintavalta – Tuomioistuinvalvonnan ulottuvuus

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti oli luokitellut Kehoni on minun -animaatiosarjan kaikkien neljän jakson ikärajaksi 12 vuotta. Kuvaohjelmalautakunta oli Pelastakaa Lapset ry:n valituksen enemmälti hyläten alentanut jakson 1 ikärajaksi seitsemän vuotta. Yhdistys vaati valituksessaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa, että myös jaksojen 2–4 ikärajaksi on asetettava seitsemän vuotta.

Lapsen kehitykselle haitalliset kuvaohjelmat luokitellaan kuvaohjelmalaissa säädettyjen ikärajojen (7, 12, 16 ja 18 vuotta) mukaisesti. Ensi asteen hallintopäätöstä tehdessään asiantuntijaviranomainen joutuu punnitsemaan lainsäädännön taustalla olevia, keskenään eri suuntiin vaikuttavia perusoikeuksia ja lain tavoitteita, arvioimaan laissa säädettyjä ikärajakriteereitä sekä soveltamaan viranomaisen ikärajaluokittelua varten laatimaa ohjeistusta. Luokittelun kannalta riittävää on, että asiantuntijaviranomainen arvioi ohjelman katselemisen selvästi lisäävän lapsen kehitykselle haitallisten vaikutusten riskiä. Tässä ratkaisutilanteessa ei ole kysymys yksittäisen henkilön subjektiivisesta oikeudesta, vaan abstraktista, lapsia yleisesti koskevasta ratkaisusta.

Edellä mainituista syistä viranomaisella on usein valittavanaan kaksi ratkaisuvaihtoehtoa, joiden tueksi on varteenotettavia perusteluja. Ratkaisutilanne sisältää siten harkintamarginaalia sen suhteen, mikä ikäraja kaikki asiassa esillä olevat seikat huomioon ottaen kuvaohjelmalle on asetettava. Ratkaisun tekeminen edellyttää päätöksentekijältä monipuolista ja syvällistä asiantuntemusta muun ohella lasten kehityksestä ja kuvallisesta viestinnästä. Tämä asiantuntemuksen tarve on otettu huomioon myös kuvaohjelmalautakunnan kokoonpanossa.

Edellä esitetyn vuoksi korkein hallinto-oikeus katsoi, että kuvaohjelman ikärajaluokittelua koskevan hallintopäätöksen lainmukaisuuteen kohdistuvan tuomioistuinvalvonnan ala rajautui ensi sijassa sen arviointiin, että ensi asteen viranomaisen ja valitusvaiheen muutoksenhakuelimen päätökset perustuvat virheettömään menettelyyn, oikeisiin tosiseikkoihin ja säännöksiin sekä asiaa koskevien säännösten mahdollistaman harkinnan asianmukaiseen suorittamiseen edellä todetun harkintamarginaalin rajoissa ja myös hallinnon yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että valituksenalainen kuvaohjelmalautakunnan päätös ei ollut lainvastainen ja hylkäsi yhdistyksen valituksen.