Asianajajaliiton lausunto Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sääntömuutosehdotuksesta

Lausuntopyyntönne PC0TQ3UY-1, 13.1.2020

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sääntömuutosehdotus

1.     Yleistä

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on pyytänyt lausuntoa EIT:n työjärjestyksen sääntöjen 36 ja 44D muutoksista. Kyseiset kohdat koskevat valittajan asianajajan tai muun hyväksytyn edustajan esiintymiskieltoa joka yksittäisessä valitusasiassa (36 (4) b) tai yleisesti EIT:ssa (44D).

Suomen Asianajajaliitto lausuu muutosehdotuksista lyhyesti seuraavan.

2.     Lausunto

Sääntö 36

Mitä tulee säännön 36 muutosehdotukseen, se vaikuttaa enemmän tekniseltä tai kielelliseltä muutokselta nykyiseen sääntöön nähden. Kuten säännössä 44D, kysymys on sinänsä poikkeuksellisesta tilanteesta. Ehdotuksessa ei esitetä säädettäväksi velvollisuutta erikseen kuulla avustajaa, jonka määräämistä esiintymiskieltoon yksittäisessä asiassa EIT harkitsee. Näin ei säännössä sinänsä nytkään edellytetä, vaikka käytännössä EIT on Asianajajaliiton käsityksen mukaan näin toiminut.

Toisaalta kun sääntöön 44D nyt esitetään muutosta, jonka mukaan avustajalle täytyy varata tilaisuus tulla kuulluksi ennen yleisen esiintymiskiellon määräämistä EIT:ssa, voisi olla perusteltua, että myös yksittäistä asiaa koskevan esiintymiskiellon osalta tällaisesta kuulemismahdollisuudesta tulisi sääntötasollakin säätää. Säännön 36 osalta tilaisuuden varaaminen paikalliselle asianajajayhdistykselle ei liene tarpeen, vaan riittävää olisi, että kyseinen avustaja saisi tilaisuuden esittää näkemyksensä siitä, miksi häntä ei tulisi kyseisessä asiassa estää toimimasta avustajana.

Sääntö 44D

Tämän säännön muutosehdotuksessa on kyse varsin isosta periaatteellisesta asiasta. Muutoksena esitetään, että EIT:n presidentti voisi jaoston ehdotuksesta määrätä, että yksittäinen avustaja ei lainkaan saa toimia avustajana EIT:ssa. Kyseinen kielto olisi voimassa joko määräaikaisesti tai toistaiseksi, ja sekä avustajaa, hallitusta että tarpeen vaatiessa myös asianajajayhdistystä olisi kuultava ennen määräyksen antamista.

Mahdollisuus kieltää avustajaa yleisesti toimimasta EIT:ssa vastaa sinänsä oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 10 a §:ssä säädettyä kansallista esiintymiskieltoa yksittäisessä tuomioistuimessa. Asianajajayhdistyksen kuuleminen jo ennen mainitunlaisen määräyksen antamista voi hyvinkin olla perusteltua, eikä Asianajajaliitolla ole siihen huomauttamista. Koska yleinen esiintymiskielto viittaa vahvasti siihen, että avustaja on tosiasiassa menettänyt kelpoisuutensa yleisesti toimia avustajana, tulisi asiassa harkita, olisiko tällaisesta määräyksestä sen antamisen jälkeen aina ilmoitettava asianajajayhdistykselle, jonka vastuulle jäisi tällöin käynnistää kurinpitomenettely kyseistä avustajaa kohtaan valvontalautakunnassa. Vastaavanlaisesta menettelystä säädetään kansallisesti edellä mainitussa oikeudenkäymiskaaren kohdassa.

Asianajajaliitto toisaalta haluaa korostaa sitä, että yleisen esiintymiskiellon määräämisen myös EIT:ssa tulee olla täysin poikkeuksellista ja sen tulee olla seurausta todella moitittavasta menettelystä. Mikäli avustaja ojentuu tuomioistuimen huomautuksesta eikä menettely itsessään vielä ole ollut poikkeuksellisen moitittavaa, ei ankaraa seuraamusta tule määrätä. Sinänsä säännön ehdotettu sanamuoto osoittaa, että kyse todella on poikkeustilanteisiin tarkoitetusta seuraamusmahdollisuudesta.

3.     Yhteenveto

Asianajajaliitto ei sinänsä näe periaatteellisia ongelmia sääntöuudistuksessa. Avustajan kuulemisvelvollisuudesta yksittäisessä tapauksessa harkittavan esiintymiskiellon osalta tulisi harkita säädettäväksi erikseen. Mikäli avustaja määrätään yleiseen esiintymiskieltoon, tulisi ilmoitusvelvollisuudesta avustajan asianajajayhdistykseen harkita säännöstä.

Helsingissä, 16. maaliskuuta 2020

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI

Jussi Sarvikivi

asianajaja, Asianajotoimisto Reims & Co Oy, Helsinki