Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriölle
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/1297/2020-TEM-1

Lausunto TEM:n lausuntopyyntöön puitejärjestelyä koskevasta hankintalain 42 §:n sekä erityisalojen
hankintalain 45 §:n pykäläluonnoksesta liittyen luonnokseen hallituksen esitykseksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja eräiden siihen liittyvien säädösten muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi hankintalain (1397/2016) ja erityisalojen hankintalain (1398/2016) muuttamisesta siten, että niissä täsmennettäisiin, että hankintayksikön on ilmoitettava puitejärjestelyä käyttävien hankintayksiköiden hankintojen arvioitu enimmäismäärä. Lausunnon kohteena olevassa ehdotuksessa esitetään kahta vaihtoehtoista mallia määritellä puitejärjestelyn perusteella tehtävien hankintojen enimmäismäärä.

Suomen Asianajajaliitto kannattaa ehdotettua muutosta ja katsoo, että ehdotus on kokonaisuutena linjassa muutoksen taustalla olevan unionin oikeuskäytännön kanssa. Lausunnon kohteena olevan pykäläehdotuksen vaihtoehtoisten mallien keskeinen ero näyttäisi koskevan sitä, tuleeko kunkin puitejärjestelyyn osallistuvan hankintayksikön osalta ilmoittaa kyseisen hankintayksikön hankintojen enimmäismäärä (1. malli), vai riittääkö kaikkien puitejärjestelyyn osallistuvien hankintayksiköiden hankintojen yhteenlasketun enimmäismäärän ilmoittaminen (2. malli).

Viimeaikaisessa oikeuskäytännössä on korostettu puitejärjestelyjen laajuuden entistä yksityiskohtaisemman kuvaamisen merkitystä, sekä tältä osin sitä, että tarjoajilla tulee olla tosiasialliset mahdollisuudet ennakoida puitejärjestelyssä hankittavia määriä. Ensimmäisen vaihtoehdon voidaan katsoa mukailevan hyvin oikeuskäytännössä esitettyjä linjauksia. Edelleen ensimmäistä mallia voidaan pitää avoimuusperiaatteen kannalta toivottavampana vaihtoehtona.

Toisen mallin etuna voidaan sen sijaan pitää suurempaa joustavuutta. Puitejärjestelyn aikana joidenkin järjestelyyn osallistuvien hankintayksiköiden hankintatarve saattaa olennaisesti lisääntyä ja toisten vastaavasti vähentyä, jolloin puitejärjestelyn kattamien hankintojen yhteenlaskettu enimmäismäärä mahdollistaa puitejärjestelyyn osallistuvien yksiköiden hankintavolyymien jouston ensimmäistä mallia paremmin ja niin, että hankintasopimusten muutosten sallittavuutta ei niin todennäköisesti tarvitsisi arvioida. Kuitenkin tulisi huomioida, että käytännössä usean samaan puitejärjestelyyn osallistuvan yksikön hankintojen kulloistakin yhteenlaskettua ajantasaista määrä lienee vaikea seurata ilman erillistä tähän rakennettua tietojärjestelmää.

Yleisesti on syytä ottaa huomioon, että mallin valinnalla voi olla vaikutusta tarjoushintojen muodostumiseen ja mahdollisesti vähäinen vaikutus myös tarjoushalukkuuteen. Mikäli tarjoajilla on tarkat hankintayksikkökohtaiset tiedot (1. mallin mukaisesti), on tarjouslaskenta helpompaa ja riskimarginaalia on tarjouksissa vähemmän. Tällöin tarjoukset ovat paremmin vertailukelpoisia keskenään hankintalain edellyttämällä tavalla.

Puitejärjestelyn perusteella tehtävien hankintojen enimmäismäärän ilmoittamisen osalta Asianajajaliitto korostaa, että laissa on ilmoitettava selkeästi ja yksiselitteisesti, mitä hankintayksiköllä, jonka hankintojen enimmäismäärä on ilmoitettava, tarkoitetaan; tarkoitetaanko sillä hankintayksikköä, yhteishankintayksikköä ja/tai yhteishankintayksikön asiakkaita? Onko esimerkiksi yhteishankintayksikön kilpailuttamassa puitejärjestelyssä ilmoitettava koko puitejärjestelyn arvo/määrä vai kunkin yhteishankintayksikön asiakkaan hankinnan arvo/määrä? Lisäksi on oltava selvää, millä tavalla hankintojen enimmäismäärä tulee ilmoittaa, eli voidaanko se ilmoittaa hankintojen enimmäismääränä (kappalemäärä) tai euromääräisenä arvona.

Terminologian osalta Asianajajaliitto huomauttaa, että termin ”osto” sijaan tulisi johdonmukaisesti käyttää termiä ”hankinta”. Uuden osto-termin käyttöönotto mahdollisesti johtaisi uusiin ennakoimattomiin tulkintaongelmiin.

Helsingissä 28. helmikuuta 2020
SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
Jarkko Ruohola
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI
Asianajajat Outi Jousi ja Henrik Koivuniemi

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu kilpailuoikeuden asiantuntijaryhmässä.