Nyt tarvitaan OHO-uudistus: Suomen surkean hidas oikeusjärjestelmä on häpeäpilkku

 

Suomessa on viime vuosien aikana keskitytty monien palveluiden – kuten sote, poliisihallinto jne. – uudistuksiin, mutta oikeudenhoidon uudistus on jäänyt lähinnä käräjäoikeusverkoston supistamiseen. Vaikka eri oikeusasteiden ylipitkät käsittelyajat ovat olleet jo vuosia tiedossa, ongelmaa ei ole edes yritetty ratkaista. Käräjäoikeuksissa käsittelyajat ovat 20 vuoden sisällä vain pidentyneet, kun taas Ruotsissa on saatu oikeusprosesseja selvästi lyhennettyä viime vuosikymmenen aikana. 

 

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola on hyvin huolissaan.

 

– Aiheelta tuntuu puuttuvan poliittinen mielenkiinto eli ns. mediaseksikkyys, koska oikeudenhoidon toimivuus koskettaa vain niitä ihmisiä, joilla on joku oikeusjuttu vireillä. Siksi ongelmista ei puhuta ja kun niistä ei puhuta, ei asioita myöskään kehitetä. Ei ole ihme, että monille tavallisille suomalaisille tulee aikamoisena yllätyksenä, että oma hometalo-, rakennus- tai työsuhderiita seisoo oikeudessa vuosia. Oikeutta hakevat ehtivät harmaantua ennen päätöksen saamista. Kuuluuko sellainen vastuulliseen oikeusvaltioon? Jarkko Ruohola jyrähtää.

 

Kun kansalainen tarvitsee apua, hän eksyy oikeusasioihin liittyvää tietoa etsiessään ensimmäisenä terminologiaviidakkoon. Harva tietää esimerkiksi sitä, mitä eroa on juristilla ja asianajajalla. Oikeudenkäyntikielikin on vierasta ja vaikeaa. Terminologian lisäksi oikeutta hakevan on vaikea käsittää, miksi hänen asiansa käsittely voi kestää vuosikausia esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja tuomioistuimessa, eikä asian viipymisestä saa pääsääntöisesti mitään hyvitystä. Vuosittain uusia juttuja tulee satojatuhansia. Toisin kuin sote-maailmassa, oikeudenhoidosta puuttuu kokonaan ”oikeudellinen hoitotakuu”.

 

– Oikeudenhoidossa ei ole mitään säädettyjä enimmäiskäsittelyaikoja. Jos sitten kansalainen haluaa valittaa siitä, miksi hänen asiansa käsittely kestää niin kauan ja kysyy, keneen asiassa voisi ottaa yhteyttä – no siinäpä hyvä kysymys! Järjestelmä on niin pirstaloitunut, ettei suurta kokonaisuutta johda kukaan ja asiakas on unohtunut, puheenjohtaja Ruohola tiivistää.

 

Oikeudenhoito elää jatkuvassa poikkeustilassa. Ruoholan mukaan nyt olisikin tarve oikeudenhoidon uudistukselle eli OHO-uudistukselle.

 

– Katastrofitilanteesta ja kansalaisen oikeusturvan toteutumattomuudesta on tullut uusi normi ja jostain syystä se hyväksytään. Miten saadaan digitaalisuutta hyödyntävä ja kustannustehokas järjestelmä, joka ottaa huomioon myös kansalaisen edun? Nyt on korkea aika ryhtyä toimiin oikeusjärjestelmän kehittämiseksi. Suuri kysymys on, kuka OHO-uudistuksesta ottaisi kopin.

 

Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola, p. 010 320 8441, jarkko.ruohola@lrhto.fi

Viestintäjohtaja Sari Krappe, p. 040 562 0040, sari.krappe@asianajajaliitto.fi