Työntekijäyhdistystä ei voitu pitää aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka oli kelpoinen tekemään työehtosopimuksen.

Kollektiivisopimuksilla luodaan oikeuksia ja velvoitteita sopijapuoliin nähden ulkopuolisille tahoille. Työtuomioistuin katsoo, että tämän johdosta vaatimus kollektiivisopimusten osapuolten riippumattomuudesta neuvotteluja käytäessä korostuu. Niiden, joiden puolesta kollektiivisopimus on tehty, on voitava luottaa siihen, että neuvotteluissa heidän etujaan on ajettu täysin vapaana ulkopuolisesta vaikutuksesta.
– – –
Työtuomioistuin katsoo asiassa tulleen selvitetyksi, että SME ry:n paikallisen edunvalvonnan järjestämisessä on puutteita ja yhdistyksen muu edunvalvonta on vähäistä. Edunvalvonnan ei ole näytetty erityisesti lisääntyneen edes toiminnan vakiintuessa. Alan työntekijämäärästä ei ole esitetty asiassa selvitystä, mutta pelkästään pääkaupunkiseudulla toimivalla Y Oy:llä on ilmoitettu olleen noin 500 osa-aikaista työntekijää. Esitetyn todistelun mukaan Suomessa on yhteensä 40 jakeluyritystä ja noin sata alihankkijaa. Vaikka alalla on selvitetty olevan tyypillisesti matala järjestäytymisaste ja enimmäkseen epätyypillisiä työsuhteita, on yhdistyksen jäsenmäärää edellä mainitut alan toimijoista kerrotut tiedot huomioon ottaen pidettävä alhaisena erityisesti ottaen huomioon, ettei määrä ole yhdistyksen kymmenen toimintavuoden aikana merkittävästi kasvanut ensimmäisinä kuukausina hankitusta määrästä. Nämä seikat puoltavat käsitystä, jonka mukaan SME ry ei uskottavasti edusta erillisjakelu-työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa henkilöstöä.