Presidentti Tatu Leppäsen avauspuhe KKO:n asianajajapäivässä 8.11.2019
9.11.2019 | OikeusuutisetArvoisat Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, hyvät asianajajat, hyvät kollegat,
Myös omasta puolestani toivotan kaikki lämpimästi tervetulleiksi tänne korkeimman oikeuden asianajajapäivälle, voidaan jo sanoa perinteiselle asianajajapäivälle. Korkein oikeus järjestää vastaavia sidosryhmäpäiviä muutaman vuoden välein vuorollaan myös käräjäoikeuksille, hovioikeuksille ja syyttäjille, ja tänä vuonna on asianajajien vuoro.
On erityisen hienoa, että päivä osui nyt samalla Suomen Asianajajaliiton 100-vuotisjuhlavuoteen. Korkein oikeus onnittelee vielä kerran satavuotiasta Asianajajaliittoa. Vaikka kummallekin instituutiolle ikää karttuu, liitto tulee sitkeästi aina vuoden meidän jäljessämme!
Asianajajapäivä järjestetään nyt neljättä kertaa. Ensimmäinen asianajajapäivä oli vuonna 2001, jolloin avaajina toimivat kunnioitetut presidentti Olavi Heinonen ja puheenjohtaja Tomas Lindholm.
Asianajajapäivät ovat mitä ilmeisimmin olleet tarpeellisia, mitä osoittaa asianajajien runsas osanotto päiville, tällä kertaa suorastaan ennätysmäinen. Ilmoittautuneita tähän päivään on ollut kaikkiaan yli 600. Uskon, että merkittävä syy tähän on mielenkiintoinen ja samalla ammatillisesti hyödyllinen ohjelma, jota leimaa keskinäinen vuoropuhelu. Kiitos valmistelutyöryhmälle hyvästä ohjelmasta ja Suomen Asianajaliitolle hyvästä yhteistyöstä päivän järjestelyissä.
Esimerkiksi valituslupajärjestelmä ja ennakkoratkaisut ovat keskeisiä aiheita, joista on syytä käydä säännöllisesti keskustelua. Aiheet ovatkin olleet esillä lähestulkoon kaikilla päivillä vuosien varrella. Mainittakoon, että esimerkiksi ensimmäisessä asianajajapäivässä vuonna 2001 yhtenä aiheena oli “KKO:n tuomioiden prejudikaattimerkitys ja tuomioiden perustelut”, mistä alustivat oikeusneuvos Mikko Tulokas ja tuolloin asianajaja Timo Esko!
Oikeudenhoito on mitä suurimmassa määrin eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Onnistunut riita- tai rikosasian oikeudenkäynti edellyttää, että prosessilainsäädäntö on kunnossa ja että oikeudenkäynnin ammattilaiset, tuomarit, asianajajat ja syyttäjät hoitavat tehtävänsä asianmukaisesti, hyvään prosessin pyrkien, toki kukin oman roolinsa mukaisella tavalla.
= = =
Hyvät asianajajat; oikeudenkäynnissä olemme leivättömän pöydän eri puolilla, mutta oikeusvaltiossa olemme samalla, oikeuden ja kansalaisyhteiskunnan puolella. Olemme yksilön ihmisoikeuksien puolella alastonta vallankäyttöä vastaan, olkoonpa sen perusta poliittinen tai sitten taloudellinen.
Sukupolveni keskeisiin kokemuksiin on kuulunut kulttuurinen ja yhteiskunnallinen vapautuminen 1980-luvulla ja itä-Euroopan järjestelmän romahtaminen. Samalla myös Suomi suuntasi nopeasti Euroopan neuvostoon ja liittyi Euroopan ihmisoikeussopimukseen sekä Euroopan unioniin. Täytyy myöntää, että välillä tuon ajan toivorikkaan optimismin henkeä kaipaa, tämän päivän kielteisen ja pessimistisen puheen keskellä.
Sekä tuomareille että asianajajille sopivat oikeusvaltion puolustamisessa ohjenuoraksi tsekkiläisen, silloisen näytelmäkirjailijan ja toisinajattelijan, myöhemmin presidentin Vaclav Havelin sanat vuonna 1983. Tämä oli ensimmäinen haastattelu sen jälkeen, kun hän oli vapautunut vankilasta lähes neljän vuoden istumisen jälkeen (tsekistä englanniksi käännettynä):
“I am not on the side of any establishment, nor am I – against any establishment – I merely take the side of truth against lies, the side of sense against nonsense, the side of justice against injustice.”