Lapsen asemaa parannetaan uudella lapsenhuoltolailla

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Tänään lapsen oikeuksien päivänä on syytä kiinnittää erityistä huomiota sopimuksen 3 artiklaan, jonka mukaan “Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.” 
 
Lapsen edun huomioimista on pyritty Suomessa vahvistamaan useissa eri lainsäädäntöhankkeissa. Yksi lapsen edun huomioimisen kannalta merkityksellinen lainsäädäntömuutos on joulukuun alussa voimaan tuleva lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslain muutos, jonka yksi keskeisimpiä tavoitteita on parantaa lapsen edun huomioimista huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa. Lapsen etu on ollut päätöksentekoa ohjaava periaate jo aiemmin, mutta sitä vahvistetaan mm. lakiin kirjatulla lapsen oikeudella tulla kuulluksi häntä koskevassa asiassa.  
 
Uusi laki huomioi aiempaa vahvemmin lapselle tärkeiden ihmissuhteisten turvaamisen merkityksen. Nykyiseen lainsäädäntöön nähden laissa asetetaan jatkossa vahvempi velvoite, jonka mukaan lapsen suhteiden vanhempiinsa lisäksi myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita on vaalittava. Uudessa laissa on tunnustettu nimenomaisena vaihtoehtona vuoroasumisjärjestely, mikä on aiemmin perustunut vain yleiseen käytäntöön. Nyt vuoroasuminen saa aiempaa vahvemman aseman, kun se kirjataan nimenomaisesti lakiin. Lapsella voi olla tosin edelleen vain yksi virallinen asuinpaikka, mutta vanhemmat voivat olla virallisesti tasavertaisia huoltajia. 
 
Huoltoa koskevien sopimusten ja päätösten toteutumista pyritään turvaamaan esimerkiksi siten, että uusi laki velvoittaa lapsen vanhemman ilmoittamaan toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, jos muutolla olisi vaikutusta lapsen huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. Yksi uusi mahdollisuus on myös mahdollisuus vahvistaa lapselle oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Esimerkiksi tavanomainen isovanhemman osallistuminen lapsen hoitoon, vaikka säännöllisestikin, ei kuitenkaan riitä. Sen sijaan esimerkiksi vanhemman puoliso, joka on asunut pitkään samassa taloudessa lapsen kanssa, voi olla lapselle laissa tarkoitettu erityisen läheinen henkilö. 
 
Uuden lain yhtenä tarkoituksena on vahvistaa lapsen oikeutta tulla kuulluksi häntä koskevia asioita ratkaistaessa. Lakiin kirjataan nimenomainen säännös lapsen kuulemisesta tuomioistuimessa. Lapsen toivomusten ja mielipiteen selvittämiseksi häntä voidaan kuulla henkilökohtaisesti, jos se on asian ratkaisemisen kannalta tarpeen ja lapsi sitä pyytää tai siihen suostuu. Alle 12-vuotiasta lasta voidaan kuitenkin kuulla henkilökohtaisesti vain, jos kuuleminen on välttämätöntä asian ratkaisemiseksi ja siitä ei arvioida aiheutuvan lapselle merkittävää haittaa. Lapsen henkilökohtainen kuuleminen tuomioistuimessa voisi lain mukaan tapahtua pääkäsittelyssä tai muulla tuomioistuimen sopivaksi harkitsemalla tavalla.

Lapsella on oikeus tulla kuulluksi niissäkin tapauksissa, joissa vanhemmat ovat yksimielisiä lasta koskevista asioista. Silloin kuuleminen tapahtuu pääsääntöisesti vanhempien toimesta. Lapsen kanssa täytyy keskustella häntä koskevista asioista hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Myös niissä tilanteissa, joissa vanhemmat ovat erimielisiä lapsen asioista, vanhemman tulisi kuulla lasta. Erityisesti näissä tilanteissa lapsen kuuleminen vaatii vanhemmilta kypsyyttä ja vastuullisuutta, jotta vanhempi ei pyri kuulemisella vaikuttamaan lapsen näkemyksiin.  
 
Lainmuutoksen vaikutukset lapsen huolto- ja tapaamisoikeusasioihin nähdään vasta lähivuosina käytännön oikeuselämässä. Sääntely ei vaikuta vielä suoraan merkittävästi yhteishuoltajavanhempien normaaliin arkeen. Lähivuosina voi olla kuitenkin edessä myös muita muutoksia maamme hallituksen ohjelman myötä. Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa on esimerkiksi kirjaus “Tuetaan tasa-arvoista vuorovanhemmuutta. Mahdollistetaan lapselle kaksi tasavertaista osoitetta.” Jäämme odottamaan, mitä tämä kirjaus käytännössä tarkoittaa ja keskitymme jatkamaan lapsen oikeuksien sopimuksen viitoittaman linjan edistämistä. Kaikissa lasta koskevissa asioissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
 
Hanna Räihä-Mäntyharju
Asianajaja, Suomen Asianajajaliiton varapuheenjohtaja