Lausunto RISEn ja poliisin yhteistyöstä vankeusaikaisen rikollisuuden estämisessä ja laitosturvallisuuden ylläpitämisessä

Dnro 29/2019

Lausuntopyyntönne VN/268/2018, 5.7.2019
RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN JA POLIISIN YHTEISTYÖ VANKEUSAIKAISEN RIKOLLISUUDEN ESTÄMISESSÄ JA LAITOSTURVALLISUUDEN YLLÄPITÄMISESSÄ

1. Yleistä

Asianajajaliitto pitää uudistusehdotuksia lähtökohtaisesti tärkeinä. Mietinnössä on kuitenkin useampi perusoikeusherkkä kohta, eikä lakiesityksiä voida sellaisinaan kannattaa vaan esityksiä tulee vielä jatkovalmistella, jotta perusoikeudet, ennen kaikkea yksityisyyden suoja, tulevat riittävällä tasolla huomioiduiksi.

Asianajajaliitto toteaa, että niin valtioneuvoston oikeuskanslerin kuin Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian lausunnoissa on kiinnitetty tärkeällä tavalla huomiota moniin mietinnössä esitettyihin kohtiin. Asianajajaliitto yhtyy näissä lausunnoissa esitettyihin kannanottoihin sellaisenaan, eikä katso tarpeelliseksi toistaa niitä. Tämän vuoksi Asianajajaliitto kiinnittää huomiota erikseen ainoastaan asianajajien ja heidän vankilassa olevien päämiestensä välisen luottamuksellisen suhteen osalta mietinnöstä ilmenevään ongelmakohtaan.

2. 16 luku, Vankilan tilojen ja vangin tarkastaminen

1 §, Valvonta vankilassa

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on esittänyt lausunnossaan runsaasti näkemyksiä siitä, miksi ehdotettu sääntely olisi vähintäänkin kritiikille altista. Ehdotettu sääntely mahdollistaisi ympärivuorokautisen teknisen valvonnan, jossa sekä kuvaa että ääntä myös tallennettaisiin huomattavan pitkäksi ajaksi, jopa 10 vuoden ajaksi siitä, kun henkilö on viimeksi vapautunut Rikosseuraamuslaitoksen yksiköstä (viittaussäännöksen perusteella laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa 34 § 1 momentin 3 kohta).

Ehdotettu sääntely mahdollistaisi esimerkiksi riisuttamisen ja henkilönkatsastusten tallentamisen ääni- ja kuvatallenteisiin. Kuten oikeusasiamies toteaa, mitään rajoituksia tai edellytyksiä kuuntelulle ja tallentamiselle ei ylipäätään mietinnössä esitetä. Asianajajaliitto yhtyy oikeusasiamiehen kritiikkiin myös tältä osin.

Seikka, mitä ei näytetä mietinnössä lainkaan huomioidun, koskee vangin ja hänen oikeudellisen avustajansa eli vankeuslain 12 luvun 4 §:ssä tarkoitetun asiamiehen tapaamisia. Vankeuslain 13 luvun 6 §:ssä säädetään seuraavaa:

Vangille on varattava mahdollisuus tavata 12 luvun 4 §:ssä tarkoitettua asiamiestä muiden henkilöiden olematta läsnä.

Tapaamista voidaan valvoa, jos se on välttämätöntä vankilan järjestyksen tai turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka jos vanki tai asiamies sitä nimenomaisesti pyytää. Valvonta suoritetaan näköyhteyden tai teknisen laitteen avulla vangin ja asiamiehen välistä keskustelua kuulematta ja tallentamatta. Tapaaminen voidaan tarvittaessa järjestää myös tilassa, jossa vangin ja asiamiehen välissä on rakenteellisia esteitä. Tapaamisen valvonnasta on ennen valvonnan aloittamista ilmoitettava vangille ja hänen asiamiehelleen.

Vangin ja hänen asiamiehensä tapaamiset tapahtuvat käytännössä poikkeuksetta vankilan yleisissä tiloissa. Mietinnössä jää epäselväksi, miten ristiriita vankeuslain 13 luvun 6 §:n ja ehdotetun 16 luvun 1 §:n välillä ratkaistaisiin. Asianajajaliitto pitää sinänsä itsestään selvänä, että vastoin vankeuslain 13 luvun 6 §:ssä säädettyjä edellytyksiä asiamiestapaamisia saa koskaan valvoa. Tämä olisi kuitenkin mieluiten pykälätasolla tuotava esiin, sikäli kun ehdotettu sääntely teknisestä valvonnasta ylipäätään on toteutettavissa huomioon ottaen etenkin oikeusasiamiehen lausunnossaan sitä kohtaan esittämä kritiikki. Sääntelyyn ei tältä osin pidä jättää mitään tulkinnanvaraisuuksia siitä, että yleiset tilat olisivat mahdollisesti ympärivuorokautisessa teknisessä valvonnassa, ja että asiamiestapaamisten osalta tulisi valvonta eli sekä äänen että kuvan välittäminen ja tallentaminen aina erikseen keskeyttää.

Selkeimmin asia on luonnollisesti ratkaistavissa siten, että ympärivuorokautista teknistä valvontaa ei ainakaan kaikissa vankilan yleisissä tiloissa toteuteta ja että tapaamistilojen osalta tekninen valvonta tulisi aina erikseen aloittaa eikä päinvastoin erikseen lopettaa, kuten käytännössä nyt esitetyssä muodossa tulisi tapahtua.

Helsingissä, 5. päivänä syyskuuta 2019

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
 
Jarkko Ruohola
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI
Asianajaja Jussi Sarvikivi, Asianajotoimisto Reims & Co Oy, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmässä.