Lausunto jäädyttämis- ja konfiskaatioasetusta täydentävästä lainsäädännöstä

Dnro 31/2019

Lausuntopyyntönne: VN/2119/2019, 19.7.2019
LAUSUNTO JÄÄDYTTÄMIS- JA KONFISKAATIOASETUSTA (EU) 2018/1805 TÄYDENTÄVÄSTÄ LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Yleistä

Suomen Asianajajaliitolta (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) on pyydetty lausuntoa jäädyttämis- ja konfiskaatioasetusta (EU) 2018/1805 täydentävästä lainsäädännöstä.

Asetus on velvoittava ja voimassa sellaisenaan, mutta asetuksen soveltaminen voi kuitenkin edellyttää kansallisella tasolla asetuksen kanssa rinnakkaisesti sovellettavaa täydentävää lainsäädäntöä.

Yleisperustelut

Asianajajaliitto pitää kannatettavana, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1805 jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta täydentävän lainsäädännön erityisenä tavoitteena on rikoksen asianomistajan aseman mahdollisimman tehokas turvaaminen rajat ylittävissä menettelyissä asetuksen määrittämissä rajoissa.

Asetus korvaa rikosprosessuaalisen yhteistyön alalla voimassa olevat puitepäätökset (2003/577/YOS, jäädyttämispuitepäätös) ja (2006/783/YOS, konfiskaatiopuitepäätös). Erona voimassa olevaan tilanteeseen on, että asetuksen myötä jäädyttämis- ja menettämisseuraamustilanteita säännellään yhdellä suoraa sovellettavaa oikeutta olevalla instrumentilla erillisten puitepäätösten sijaan. 

Täydentävän lainsäädännön avulla pyritään tehostamaan jäsenvaltioiden oikeudellista yhteistyötä asetuksen alalla. Sääntelyn yksinkertaistuminen ja asetuksen suoran sovellettavuuden tuoma oikeusvarmuus on omiaan selkeyttämään jäsenvaltioiden välistä järjestelmää ja parantamaan mahdollisuuksia puuttua rikoshyötyyn rajat ylittävässä yhteistyössä.

Asianajajaliitto pyytää kiinnittämään erityistä huomiota oikeusturvan takaamiseen päätösten vastavuoroisen tunnustamisen osalta. Asetuksella tehostetaan sen sääntelyalaan kuuluvien jäsenvaltioiden tuomioistuinten tai viranomaisten tekemien päätösten vastavuoroista tunnustamista EU:n alueella ja asetus määrittelee myös tunnustamisesta kieltäytymisen perusteet. Vastavuoroisen tunnustamisen tehokas toimivuus edellyttää luottamusta toisen jäsenvaltion tuomioistuimen tai viranomaisen päätöksenteon ja tehtyjen ratkaisujen laadukkuuteen sekä asianmukaisuuteen.

Laki jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroista tunnustamista Euroopan unionissa koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi

Asianajajaliiton näkemyksen mukaan ehdotuksen 8 §:n 1 momentissa sanottujen valitusasioiden käsittelyn keskittäminen Helsingin käräjäoikeuteen on perusteltua, kuten on todettu myös muiden kansainvälisen yhteistoiminnan instrumenttien osalta. Asianajajaliitolla ei ole muuta lausuttavaa ehdotuksesta.

Laki rikoslain 10 luvun 2 §:n muuttamisesta

Asianajajaliiton näkemyksen mukaan rikoslain 10 luvun 2 §:n 7 momentin muuttamista on pidettävä perusteltuna rikoksen asianomistajan aseman turvaamista koskevan sääntelyn osalta. Asianajajaliitto ehdottaa kuitenkin esitetyn muutoksen perustelujen täydentämistä siltä osin, kun menettämisseuraamusta tuomittaessa tuomioistuimella olisi mahdollisuus korvaus- tai edunpalautusvaatimuksen esittäjän pyynnöstä tuomita vastaajan omaisuutta vahingonkorvauksena tai edunpalautuksena loukatulle. 

Vahingonkorvauksella tarkoitetaan lähtökohtaisesti aiheutetun vahingon hyvittämistä rahamääräisesti. Tavanomaisen järjestyksen mukaan vahingonkorvausvelvollisen omaisuuden realisoinnin tarvearviointi suoritusvelvollisuuden täyttämiseksi tehdään vasta suoritustuomion täytäntöönpanovaiheessa. 

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2015:54 kiinteistön määräosan tai muun vastaavan omaisuuden tuomitseminen vahingonkorvauksena taloudellisesta vahingosta tarkoittaisi sitä, että omaisuus tulisi ensin realisoida, tai että tuomioistuin määräisi menettämisseuraamuksen tuomitessaan samalla sillä tehtävän suorituksen suuruuden. Kyseisessä ratkaisussa korkein oikeus on pitänyt kiinteistön määräosaa laadullisesti epäsopivana vahingonkorvauksena taloudellisesta vahingosta. Vastaavat käytännön soveltamisen ongelmat voivat tulla kyseeseen myös ehdotetun rikoslain 10 luvun 2 §:n 7 momentin muuttamisen yhteydessä.

Laki omaisuuden ja todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta

Ehdotetun soveltamisalaa koskevan 1 §:n muutoksen jälkeen laki koskisi enää yhteistyötä Irlannin tasavallan ja Tanskan kuningaskunnan kanssa. Asianajajaliiton näkemyksen mukaan todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa annetun lain 1 ja 2 §:n ehdotetut muutokset ovat perusteltuja.

Laki vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemisesta koskeviin päätöksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Asianajajaliitolla ei ole lausuttavaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain 2 §:n muuttamista koskevista ehdotuksista.

Helsingissä syyskuun 19. päivänä 2019

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI
Asianajaja Pekka Ylikoski, Asianajotoimisto Justitum Oy, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmässä.