Noin 75 %:n osuus käyttöoikeuspinta-alasta ei ollut pidettävä riittävänä hallintana käyttöoikeuden myöntämiseen

Aluehallintovirasto oli myöntänyt A:lle pysyvän käyttöoikeuden pienvenesataman laiturirakenteita varten tarvittavaan noin 4 826 m2:n suuruiseen alueeseen kalastusosakaskunnan hallinnoimasta yhteisestä vesialueesta. Aluehallintoviraston päätöksen perusteluiden mukaan yhteisen vesialueen koko pinta-ala oli 1 083,3 hehtaaria. A:lla oli yhteensä pinta-alaa 3 611 m2 vastaava vesilain 2 luvun 13 §:n 1 momentin mukainen osuus yhteisestä vesialueesta. Perusteluiden mukaan laiturirakenteita varten tarvittava käyttöoikeuspinta-ala 4 826 m2 ei ollut sanottavasti suurempi hakijan osuutta vastaavaa osaa yhteisestä vesialueesta.

Hallinto-oikeus kumosi aluehallintoviraston päätöksen ja palautti asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluiden mukaan A:n hallinnassa oli yhteensä noin 3 611 m2:iä vastaava osuus, joka vastasi noin 75 %:n osuutta käyttöoikeuden kohteena olevasta yhteisestä vesialueesta. Hallinto-oikeus totesi, että vesilain 2 luvun 13 §:n 1 momentin (587/2011) sanamuodon “sanottavasti suurempi” tulkintaan ei ole löydettävissä tulkinnallista ohjausta vesilain (587/2011) tai vanhan vesilain esitöistä eikä viimeaikaisesta oikeuskäytännöstä. Kun otettiin huomioon hallituksen esityksessä eduskunnalle vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn uudistamiseksi (HE 262/2016 vp) esitetty tarve käyttöoikeuden perustamista koskevien säännösten saattamisesta sopusointuun perustuslain perusoikeuksien rajoittamista koskevien säännösten kanssa, hallinto-oikeus katsoi, että perusoikeusmyönteinen tulkinta edellytti asiaan sovellettavan vesilain 2 luvun 13 §:n 1 momentin säännöksen ahdasta tulkintaa, mikä johti kysymyksessä olevassa tapauksessa tulkintaan, jonka mukaan noin 75 %:n osuutta laiturirakenteita varten tarvittavasta käyttöoikeuspinta-alasta ei ollut pidettävä riittävänä hallintana käyttöoikeuden myöntämiseen. Koska vesilain 3 luvun 4 §:n 3 momentin mukainen hallintavaatimus ei täyttynyt ja koska hakija ei ollut esittänyt luotettavaa selvitystä siitä, miten oikeus alueeseen järjestetään, haettua käyttöoikeutta ei voitu myöntää.