Lausunto vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeaminen: perusteet ja menettely -hankkeen loppuraportista

Dnro 15/2019

 

Lausuntopyyntönne: VN/3381/2019, 29.5.2019

 

Ympäristöministeriö on pyytänyt Suomen Asianajajaliitolta (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) lausuntoa vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamista koskevan hankkeen loppuraportista. Asianajajaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua loppuraportista ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

 

EU-tuomioistuin linjasi Weser-tuomiossaan (C-461/13), että vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) ympäristötavoitteet ovat sitovampia kuin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettua lakia (”vesienhoitolaki”, 1299/2004) säädettäessä Suomessa ajateltiin. Lausuntopyynnön kohteena olevan loppuraportin mukaan ympäristötavoitteita koskevan kansallisen sääntelyn muutostarpeita tulisikin tarkastella Weser-ratkaisun valossa. Raportin mukaan jo EU-oikeusmyönteisellä laintulkinnalla voidaan saavuttaa vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteet, mutta lakimuutoksilla tilannetta voitaisiin selkeyttää. Raportissa tarkastellaan kolmea eri vaihtoehtoa: ympäristötavoitteiden huomioon ottamisen vahvistamista ympäristö- ja vesilupaharkinnassa, ympäristötavoitteiden vaarantumisen säätämistä lupien myöntämisen nimenomaiseksi esteeksi lupalaeissa sekä luvanmyöntämisesteen säätämistä vesienhoitolaissa.

 

Asianajajaliitto katsoo, että ympäristönsuojelulain (527/2014) sanamuoto mahdollistaa jo nykyisellään vesipolitiikan puitedirektiivin ja Weser-ratkaisun mukaisen tulkinnan, mutta kuten raportissakin on todettu, ympäristötavoitteiden sitovuuden sovittaminen vesilain (587/2011) mukaiseen intressipunnintaan on haastavampaa. Jos sääntelyn täsmentämiselle katsotaan olevan tarvetta, on loppuraportissa ehdotetuista sääntelyvaihtoehdoista toteuttamiskelpoisempana pidettävä vaihtoehtoa, joka perustuu ympäristötavoitteiden huomioon ottamisen vahvistamiseen. Tämä vaihtoehto istuisi paremmin nykyjärjestelmään ja mahdollistaisi lupaharkinnassa tarvittavan tapauskohtaisen joustavuuden säilymisen. Ympäristötavoitteiden asemaa kansallisessa lainsäädännössä koskeva keskustelu laajemmin ja sekä loppuraportin muutosehdotukset perustuvat pääasiassa EU-tuomioistuimen Weser-tuomioon. Ympäristötavoitteiden huomioon ottamisen vahvistamiseen perustuva sääntelyvaihtoehto lienee joustavuutensa vuoksi tarvittaessa myös yksinkertaisin sovittaa yhteen jatkossa mahdollisesti kehittyvän oikeuskäytännön kanssa.  

 

Ympäristötavoitteiden sitovuuden täsmentyessä vesipolitiikan puitedirektiivin poikkeamismahdollisuuksien merkitys kasvaa. Näin ollen olisikin tärkeää, että kansallinen lainsäädäntö sisältäisi riittävät säännökset myös direktiivin mahdollistamista poikkeuksista. Tällä hetkellä kansallinen sääntely on kuitenkin puutteellista ja jättää epäselväksi muun muassa poikkeamiseen sovellettavan menettelyn.

 

Asianajajaliitto pitääkin raportin esitystä poikkeamismenettelyä koskevan sääntelyn selkeyttämisestä kannatettavana. Luontevimmin poikkeamisasian käsitteleminen istuisi vesi- tai ympäristölupa-asian yhteyteen. Kun poikkeamisasiasta tulisi yksi uusi lupaharkinnassa huomioon otettava seikka, vältyttäisiin turhalta hallinnollisen taakan lisääntymiseltä sekä viranomaisten että toiminnanharjoittajien näkökulmasta. Myös osallistumismahdollisuudet toteutunevat parhaiten lupa-asian yhteydessä, kun asianosaisten ei tarvitse seurata useita päällekkäisiä lupaprosesseja.

 

Varsinaisen poikkeamismenettelyn lisäksi kansallista lainsäädäntöä olisi raportin mukaan kehitettävä tilatavoitteiden saavuttamiseksi säädetyistä määräajoista poikkeamisen osalta. Kansallinen lainsäädäntö mahdollistaa määräajoista poikkeamisen enintään vuoteen 2027 saakka, vaikka vesipuitedirektiivi mahdollistaa poikkeamisen tietyissä tilanteissa tämän jälkeenkin. Asianajajaliitto kannattaa määräaikojen pidentämismahdollisuuden laajentamista vastaamaan vesipuitedirektiivin mukaan sallittua poikkeamista.  

 

Helsingissä elokuun 13. päivänä 2019

 

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

 

LAATI

Asianajaja Hanna Lehtinen, Borenius Asianajotoimisto Oy, Helsinki