Lausunto henkilötodistelun vastaanottamisesta kuva- ja äänitallenteelta hovioikeudessa
16.5.2019 | LausunnotDnro 04/2019
Lausuntopyyntönne: OM033:00/2018, 19.3.2019
HENKILÖTODISTELUN VASTAANOTTAMINEN VIDEOTALLENTEELTA HOVIOIKEUDESSA
Suomen Asianajajaliitto kannattaa käräjäoikeudessa vastaanotettavan henkilötodistelun tallentamista videolle sillä edellytyksellä, että:
- Todistelusta kyetään tekemään sisällöllisesti laadukas videotallenne
- Videotallennetta voidaan hyödyntää muutoksenhaussa tavalla, joka parantaa oikeusturvaa ja alentaa käsittelykustannuksia.
Tallenteet ovat käyttökelpoisia vain, jos niiden sisältö on niin laadukas, ettei todistajaa tarvitse kuulla uudelleen hovioikeudessa sisällöllisten puutteiden korjaamiseksi. Sisällöllisiin laatukysymyksiin ei kiinnitetä arviomuistiossa huomiota.
Arviomuistiossa lähdetään siitä, että hovioikeusmenettelyä ei uudistettaisi muuten kuin korvaamalla välitön todistajankuulustelu tallenteiden katselulla. Tämä ei riitä.
Tallenteiden käyttö voi parantaa oikeusturvan laatua tai alentaa sen kustannuksia vain, jos hovioikeusmenettelyä uudistetaan siten, että tallenteiden parhaat puolet korostuvat ja huonojen puolien merkitys minimoidaan.
Videotallenteen vahvuuksia suhteessa välittömään todisteluun ovat:
- Muuttumattomuus
- Mahdollisuus poiketa normaalista kronologiasta: pysäyttää, siirtyä eteenpäin, siirtyä taaksepäin, vaihtaa tallennetta
- Mahdollisuus jalostaa materiaalia (editoida)
- Videotallenteen heikkouksia suhteessa välittömään todisteluun ovat:
- Yksisuuntaisuus: ei mahdollisuutta kysymyksille
- Tylsyys: video ei ole koskaan yhtä mielenkiintoinen kuin välitön tilanne
Seuraavassa Suomen Asianajajaliitto esittää jatkovalmistelua varten näkökohtia, siitä, miten hovioikeusmenettelyä voitaisiin kehittää videotallenteiden vahvuuksien varaan – heikkouksien merkitys minimoiden.
Henkilötodistelun laatu
Arviomuistiossa on pohdittu kuvan laatua, mutta teknisiä kysymyksiä paljon tärkeämpää on todistelutallenteen sisältö. Todistelutallenteen laadukkaan sisällön takaamiseksi käräjäoikeuksien resursseja on lisättävä.
Tallenteen sisällön laatu edellyttää, että henkilön kuulustelu on suoritettu asianmukaisesti. Nykyisin niin asiamiesten kuin syyttäjien kuulustelutekniikassa on merkittäviä puutteita, joihin tuomioistuimet eivät yleensä puutu. Jatkossa tallenteiden laadun takaamiseksi tuomioistuinten on kiinnitettävä enemmän huomiota kysymysten asianmukaisuuteen.
Käräjäoikeudessa annettujen kertomusten laatua heikentävät lisäksi sisällölliset puutteet, jotka johtuvat siitä, että aikataulusyistä todistajia ei useinkaan ehditä kuulla riittävän perusteellisesti. Lisäksi käräjäoikeudet eivät yleensä salli esittää aiemmin kuullulle todistajalle täydentäviä kysymyksiä sen johdosta, mitä jokin myöhemmin kuultu todistaja on sanonut. Nykyisellään näitä käräjäoikeuksien liian kireiden käsittelyaikataulujen aiheuttamia puutteita korjataan hovioikeudessa, mutta tallenteiden käyttöön perustuvassa hovioikeusmenettelyssä se ei olisi mahdollista ilman, että tallenteiden tekemisen mielekkyys kärsii.
Käräjäoikeudessa tehtävän videotallenteen sisältöön kohdistuvat vaatimukset ovat kriittisiä. Jotta muutoksenhakijan oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei vaarannu, käräjäoikeuden kuulemisesta tehtävän todistelutallenteen on vastattava näyttöarvoltaan sitä tilannetta, jossa kuultava antaa kertomuksensa välittömästi tuomioistuimelle.
Yksityisyyden suoja ja tallenteiden saatavuus
Henkilötodistelun videotallennus ei saa johtaa siihen, että tallenteilla esiintyvät henkilöt joutuvat pelkäämään yksityisyytensä puolesta. Nykyinen lainsäädäntö antanee riittävät keinot henkilöiden yksityisyyden turvaamiseksi.
Henkilöiden yksityisyyden suojeleminen ei saa vaarantaa kaikkien asianosaisten yhtäläistä mahdollisuutta saada tutustua tallenteisiin. Etenkään sellaista tilannetta ei saa syntyä, jossa syyttäjillä olisi epäiltyjen avustajia paremmat mahdollisuudet saada videotallenne käyttöönsä käräjäoikeuskäsittelyn aikana tai muutoksenhakuvaiheessa.
Oikeusturva ja kustannukset
Jos henkilötodistelu otetaan vastaan videotallenteelta, tallenteeseen tutustumisen on tapahduttava menettelyssä, joka täyttää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset. Toivottavaa olisi lisäksi se, että tallenteiden käyttöön perustuva menettely keventäisi hovioikeusmenettelyä, jolloin säästyneitä resursseja voitaisiin siirtää käräjäoikeuksiin.
Henkilötodistelun keskeinen ongelma on todistelumuodon tehottomuus. Kokemuksenvaraisesti arvioituna suhteellisen pieni osuus henkilötodistelun sisällöstä on lopulta ratkaisun kannalta merkityksellistä. Toisaalta tärkeät yksityiskohdat saattavat mennä ratkaisijalta “ohi” suullisessa esityksessä.
Arviomuistiossa kuvattu viittausmenettely lähinnä pahentaisi henkilötodistelun ongelmia, koska asianosaisilla ei olisi enää mahdollisuutta vuorovaikutukseen tuomioistuimen kanssa. Toisaalta olisi melkoista resurssien haaskausta, jos tuomarit ja asiamiehet kokoontuisivat hovioikeuteen katsomaan videotallenteita, joiden sisältö on suurelta osin joko asiaan vaikuttamatonta tai käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen riidatonta.
Ratkaisu ongelmaan on, että muutoksenhakuvaiheessa kaikkea todistelua ei katsota läpi uudelleen, vaan huomio keskitetään ratkaisun oikeellisuuden arvioimisen kannalta olennaisiin kohtiin.
Menettely voisi olla pääpiirteissään seuraava:
- Asianosaiset yksilöivät hovioikeudelle ne kohdat videotallenteesta, jotka ovat heidän käsityksensä mukaan olennaisia käräjäoikeuden tuomion oikeellisuutta arvioitaessa.
- Hovioikeus järjestää lyhyen valmisteluistunnon esimerkiksi etäyhteyttä (Skype) käyttämällä, jotta varmistetaan muutoksenhaun kohdistuminen oikeisiin kysymyksiin
- Pääkäsittelyssä asianosaiset esittelevät kyseiset kohdat hovioikeudelle ja niistä voitaisiin samassa yhteydessä käydä samanlainen keskustelu kuin kirjallisten todisteiden osalta
Käytännössä menettely videotallenteiden osalta vastaisi sitä, miten kirjallisten todisteiden kanssa on toimittu alioikeusuudistuksesta lähtien. Kirjalliset todisteet esitellään ja otetaan vastaan pääkäsittelyssä, mutta niitä ei lueta kokonaisuudessaan. Asianosaiset varmistavat, että todiste tulee asianmukaisesti huomioiduksi kertomalla, mikä todisteessa on heidän mielestään olennaista ja miksi.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Pasi Pölösen lausunnossaan esille ottama litterointi eli puheen muuntaminen tekstimuotoon on harkinnan arvoinen ehdotus.
Jatkovalmistelussa olisi syytä selvittää, voitaisiinko näytön arviointi hovioikeudessa tehdä asianosaisten suostumuksella litteroinnin pohjalta silloin, kun kysymys on vain siitä, millaisia päätelmiä jostakin todistajan käräjäoikeudessa kertomasta seikasta voidaan pätevästi tehdä. Jo nykyisinkin oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 24 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin varalta annettua kirjallista kertomusta voidaan käyttää todisteena, jos asianosaiset siihen suostuvat.
Helsingissä 14. päivänä toukokuuta 2019
SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
Jarkko Ruohola
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja