KHO äänesti vahvennetussa jaostossa onko asunnon rahoitusvastike toimeentulotukeen oikeuttava asumiskustannus

9.4.2019 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Rahoitusvastike voidaan rinnastaa henkilökohtaiseen asuntolainaan ja sen lyhennyksiin. Lain tarkoituksen mukaista ei ole se, että rahoitusvastike otettaisiin toimeentulotukea myönnettäessä huomioon asumismenona.

A oli omistanut
asunto-osakeyhtiössä huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet yhtiön
omistuksessa olevan rakennuksen valmistumisesta lähtien. A oli käyttänyt
huoneistoa asuntonaan. Asunto-osakeyhtiö oli perinyt
osakkeenomistajilta kuukausittain rahoitusvastiketta kiinteistön
uudisrakentamisesta yhtiölle aiheutuneiden velkojen lyhentämiseksi ja
veloista johtuvien rahoitusmenojen kattamiseksi.

Kunnan
viranhaltija oli hylännyt perustoimeentulotukea heinäkuulle 2016
koskevan A:n hakemuksen siltä osin kuin siinä oli vaadittu
rahoitusvastikkeen taloyhtiölainan lyhentämiseen käytettävän
laskennallisen osuuden lukemista toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n 1
kohdan (64/2006) tarkoittamaksi muuksi perusmenoksi. Lautakunnan jaosto
ja hallinto-oikeus olivat hylänneet A:n muutoksenhakemukset.

Esillä
olevassa asiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, tuliko A:n maksamat
rahoitusvastikkeet ottaa huomioon toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n
1 kohdan tarkoittamina asumismenoina siltä osin kuin kysymys oli
rahoitusvastikkeen siitä laskennallisesta osuudesta, jolla oli katettu
taloyhtiölainan lyhennyksiä. Mainitun säännöksen mukaan toimeentulotukea
myönnettäessä asumismenoina pidetään asumistukilain (408/1975) 6 §:ssä
tarkoitettuja asumismenoja. Kun otettiin huomioon yleisestä asumistuesta
annetun lain (938/2014) 56 §, viittauksen mainitun kumotun lain 6 §:ään
oli katsottava nyt kysymyksessä olevassa asiassa tarkoittavan
viittausta yleisestä asumistuesta annetun lain 9 §:ään.

Rahoitusvastikkeella
katetaan asunto-osakeyhtiön pitkävaikutteisia menoja, kuten kiinteistön
ja rakennuksen hankinnasta ja rakentamisesta aiheutuvia menoja.
Asunto-osakeyhtiö käyttää osakkeenomistajien suorittamat
rahoitusvastikkeet mainituista pitkävaikutteisista menoista johtuvien
lainojen pääomien takaisinmaksuun sekä näistä lainoista johtuvien
rahoitusmenojen maksamiseen. Rahoitusvastike on kuitenkin yksi jakamaton
suorite. Taloudellisesti tarkastellen osakkeenomistajan suorittamassa
rahoitusvastikkeessa on tässä asiayhteydessä kysymys osakkeiden
hankintamenon vähittäisestä maksamisesta.

Korkein
hallinto-oikeus katsoi, että perustoimeentulotuki ja yleinen asumistuki
ovat toisistaan erillisiä taloudellisen tuen muotoja, jotka poikkeavat
toisistaan tuen myöntämisperusteiden ja tuen tarkoituksen osalta.
Toimeentulotuessa asumismenot otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina
ja kohtuullisen määräisinä, kun taas asumistuessa rahoitusvastikkeet
otetaan huomioon laskennallisesti enimmäishoito- ja
enimmäisrahoitusmenojen asettamissa rajoissa. Toimeentulotuki on
viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata
henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.
Tuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta
välttämätön toimeentulo. Sen sijaan asumistuen tarkoituksena on alentaa
ruokakunnan asumismenoja.

A:n kuukausittain maksettavassa,
uudisrakentamisen rahoittamiseen liittyvässä rahoitusvastikkeessa oli
taloudellisesti tarkastellen kysymys osakkeiden hankintamenon
suorittamisesta. Perustoimeentulotukea myönnettäessä tällainen
rahoitusvastike voidaan siten nyt kysymyksessä olevalta osaltaan
rinnastaa henkilökohtaiseen asuntolainaan ja sen lyhennyksiin.
Toimeentulotuesta annetun lain tarkoituksen mukaista ei ole se, että
rahoitusvastike nyt kysymyksessä olevalta osaltaan otettaisiin
toimeentulotukea myönnettäessä huomioon asumismenona.

Huolimatta
toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n 1 kohdan asumismenoja koskevasta
viittauksesta asumistukea koskevaan sääntelyyn korkein hallinto-oikeus
katsoi, että uudisrakentamiseen liittyvää rahoitusvastiketta ei ollut
nyt kysymyksessä olevalta osaltaan otettava muuna perusmenona huomioon
hakijan toimeentulotukilaskelmassa.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu.

(Äänestys 5-3)