KHO: Toimittajilla oli oikeus salata nk. Panama-aineisto
27.3.2019 | OikeusuutisetKHO 2019:40: Yleisradiolla ja sen toimittajilla oli oikeus olla luovuttamatta veroparatiisiyhtiöihin liittyvää nk. Panama-aineistoa Verohallinnolle.
Verohallinto oli perustellut tietopyyntöään mm. sivullisen
erityistä tiedonantovelvollisuutta koskevalla säännöksellä. Säännöksen
mukaan jokaisen on annettava Verohallinnon kehotuksesta yksilöinnin
perusteella tietoja, jotka saattavat olla tarpeen muun verovelvollisen
verotusta tai muutoksenhakua koskevan asian käsittelyä varten. Tältä
osin tietopyyntö kaatui siihen, että Verohallinto ei ollut riittävästi
yksilöinyt tietopyynnön yhteyttä konkreettiseen veroasiaan.
Verohallinto esitti tietopyyntönsä perusteeksi myös
vertailutietotarkastusta. Vertailutietotarkastuksella tarkoitetaan sitä,
että tarkastajat keräävät pelkästään vertailutietoja tarkastuksen
kohteena olevan verovelvollisen liikekumppaneista tai muista
toimijoista. Verohallinto hyödyntää näitä vertailutietoja arvioidessaan
toisten verovelvollisten verotuksellista asemaa ja verotuksen
oikeellisuutta.
KHO:n päätöksen mukaan vertailutietotarkastuksenkin tulee kuitenkin
kohdistua kirjanpitoon tai muuhun sellaiseen aineistoon, joka on
keskeisessä asemassa tavanomaisessa verotarkastuksessa. Tämä edellytys
ei täyttynyt.
KHO:2019:40
Verotusmenettely – Verotarkastus – Vertailutietotarkastus – Sivullisen erityinen tiedonantovelvollisuus
Tutkivien journalistien
kansainvälinen järjestö oli saanut haltuunsa veroparatiisiyhtiöihin
liittyvän aineiston, johon se oli myöntänyt Suomessa lukuoikeuden A
Oy:lle ja sen palveluksessa oleville toimittajille B:lle ja C:lle. A Oy
oli uutisoinut aineistosta saatuja tietoja.
Verohallinto
oli verotusmenettelystä annetun lain verotarkastusta ja
vertailutietotarkastusta koskevien 14 ja 21 §:n nojalla kehottanut A
Oy:tä esittämään aineiston tarkastettavaksi. Korkein hallinto-oikeus
katsoi, että vertailutietotarkastuksessa on tavanomaisen
verotarkastuksen tavoin lähtökohtana tarkastuksen kohdentaminen
kirjanpitoon tai muuhun tulonhankkimistoimintaan liittyvään aineistoon. A
Oy:öön kohdistuvaa vertailutietotarkastusta ei voitu toimittaa
yksinomaan siinä tarkoituksessa, että yhtiötä kehotettiin esittämään nyt
kysymyksessä oleva aineisto, joka ei ollut yhtiön kirjanpitoaineistoa
tai liittynyt sen tulonhankkimistoimintaan. Äänestys 4-1.
Verohallinto
oli lisäksi verotusmenettelystä annetun lain sivullisen erityistä
tiedonantovelvollisuutta koskevan 19 §:n nojalla kehottanut A Oy:tä,
B:tä ja C:tä esittämään toimittajien keräämät tiedot, jotka koskivat
aineistosta tunnistettuja suomalaisia yrityksiä ja henkilöitä. Korkein
hallinto-oikeus totesi lain esitöihin viitaten, että tietopyynnöt,
joiden yksilöinti ei perustu Verohallinnon tiedossa oleviin
konkreettisiin seikkoihin, eivät ole mahdollisia. Kehotuksia oli
pidettävä sellaisina massaluonteisina tietopyyntöinä, joiden
esittämiseen Verohallinnolla ei mainitun lainkohdan perusteella ollut
oikeutta.