Lausunto Oikeusapu- ja edunvalvontaviraston perustamista koskevasta selvityksestä

Dnro 80/2018

 

 

Lausuntopyyntönne: VN/6624/2018, 17.12.2018

1. Selvityksessä ehdotetaan oikeusapu- ja edunvalvontaviraston perustamista. Kannatatteko yhden viraston perustamista?

 

Suomen Asianajajaliitto kannattaa viraston perustamista.

 

Uuden viraston perustaminen mahdollistaa oikeusapu- ja edunvalvontatoimen nykyistä tehokkaamman kehittämisen. Oikeusavun hakijoiden kannalta esitetty organisaatio tuottaisi nykyistä yhdenvertaisempaa ja laadullisesti parempaa palvelua. Toimintojen ja toimintamallien yhtenäistäminen on tärkeää, jotta samanlaisissa asioissa annettaisiin samanlaisia ratkaisuja.

 

Esitys tuottaisi selkeämmän ja tehokkaamman tavan ohjata resursseja mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ottaen huomioon alueelliset erot sekä palveluiden kysynnässä että tarjonnassa. Asianajajaliitto pitää tarkoituksenmukaisena, että hallinnollisia tehtäviä siirretään virastolle mahdollisimman paljon. On syytä harkita, voitaisiinko tehtäviä siirtää esitettyä enemmän ja vertailla tehtävien siirtoa mm. Tuomioistuinvirastolle siirtyviin tehtäviin. 

 

 

2. Oikeusapu- ja edunvalvontaviraston yksiköiden eli oikeusapu- ja edunvalvonta-alueiden lukumääräksi kannatamme

 

Asianajajaliitto kannattaa 4–6 toimialueen yksiköitä. Tarkempaan lukumäärään ei tässä vaiheessa oteta kantaa.

 

 

3. Selvityksessä ehdotetaan, että Ahvenanmaa kuuluisi Lounais-Suomen / Länsi-Suomen oikeusapu- ja edunvalvonta-alueeseen.

 

– ei kantaa

 

 

4. Selvityksessä ehdotetaan oikeusaputoimistojen määräksi 15 ja edunvalvontatoimistojen määräksi 14, joiden lisäksi olisi Ahvenanmaan oikeusapu- ja edunvalvontatoimisto.

 

Toimistojen vähentämistä tulee arvioida tarkasti esteellisyyden ja oikeusaputoimistojen ydintehtävien kannalta. Etelä-Suomessa olisi vain kolme (3) toimistoa, jolloin on odotettavissa, että esteellisyystilanteitakin tulee olemaan huomattava määrä. Jo tehdyt yhdistymiset aiheuttivat ja aiheuttavat jatkossa todennäköisesti arvioitua enemmän esteellisyystilanteita, ja tämä on asian mahdollisessa jatkovalmistelussa huolellisesti arvioitava, myös tietohallintajärjestelmien ja toimitilojen näkökulmasta. Myös yhteisten hallinnollisten palvelujen käyttö mahdollisen esteellisyyden muodostajana on otettava arvioinnissa huomioon.

 

Esteellisyystilanteet ovat ikäviä asiakkaiden kannalta, erityisesti silloin, kun esteellisyys muodostuu toimistojen yhdistymisen seurauksena kesken asian hoitamisen.

 

Asiakkaiden kannalta on kohtuutonta, jos heidät ohjataan toiseen oikeusaputoimistoon pitkän matkan päähän. Erityisesti jako ulkoprosessuaalisiin ja tuomioistuinasioihin on johtanut siihen, että asiakkaita on jouduttu siirtämään, koska ohjaus yksityiselle ei ulkoprosessuaalisessa asiassa ole ollut mahdollista tai valitun linjan mukaista.

 

Oikeusapua on oltava saatavilla tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. Asianajajaliitto katsoo, että viraston perustamisen yhteydessä julkisen oikeusavun tulee ulottua myös asianajajien tarjoamaan ensivaiheen oikeudelliseen neuvontaan ja ulkoprosessuaalisiin kysymyksiin. Monesti ulkoprosessuaaliset asiat ovat huomattavan aikaa vieviä. Jos toimistoja vähennetään, ulkoprosessuaalisten asioiden siirrettävyyttä tulisi mahdollistaa paremmin.

 

 

5. Oikeusapu- ja edunvalvontaviraston kanslian edellyttämäksi henkilötyövuosimääräksi arvioidaan noin 38–40 henkilötyövuotta.

 

– ei kantaa

 

 

6. Oikeusministeriöön jäävien tehtävien hoitamisen arvioidaan edellyttävän 2–3 henkilötyövuotta.

 

– ei kantaa

 

 

7. Oikeusapu- ja edunvalvontavirastoa johtaisi ylijohtaja apunaan hallintojohtaja sekä oikeusavun ja edunvalvonnan yhteinen toimialajohtaja.

 

– ei kantaa

 

 

8. Nykyiset oikeusaputoimistojen johtavan julkisen oikeusavustajan ja edunvalvontatoimistojen johtavan yleisen edunvalvojan virat muuttuisivat apulaisjohtajan (tai apulaispäällikön/toimistopäällikön) viroiksi.

 

– ei kantaa

 

 

9. Oikeusapu- ja edunvalvontavirastolla olisi johtoryhmä, johon kuuluisivat ylijohtaja, hallintojohtaja, toimialajohtaja sekä oikeusapu- ja edunvalvonta-alueiden johtajat.

 

Asianajajaliitto kannattaa määräaikaisia johtajan virkoja. Johtamisen on tarkoitus tulevaisuudessa olla entistä ammattimaisempaa eikä johtajan virkaan voida liiton näkemyksen mukaan edellyttää pätevyysvaatimuksena julkisen oikeusavustajan virkaa. Valittavalta henkilöltä ei ylipäätään tule edellyttää aikaisempaa virkaa vaan tulee pyrkiä siihen, että johtajanvirat houkuttelevat laajasti päteviä osaajia, myös yksityiseltä sektorilta. Johtoryhmässä olisi hyvä olla myös julkinen oikeusavustaja, joka on myös asianajaja. Henkilövalinnoissa pääpainon tulisi kohdistua henkilön johtamisosaamiseen ja -taitoihin.  Sinänsä johtoryhmässä on tärkeää säilyttää riittävä toimintaympäristön ja käytäntöjen tunteminen.

 

 

10. Valtakunnallisen oikeusapu- ja edunvalvontaviraston tehtävänä olisi huolehtia siitä, että laadukkaita oikeusavun ja edunvalvonnan sekä talous- ja velkaneuvonnan palveluja olisi saatavissa riittävästi ja yhdenvertaisesti koko maassa. Viraston kanslia toimisi operatiivisten hallintotehtävien lisäksi toimintaa ohjaavana ja kehittävänä yksikkönä.

–

 

 

11. Selvityksessä ehdotetaan tiettyjen toimintojen (ei henkilöiden) valtakunnallista keskittämistä. Valitkaa seuraavista toiminnoista ne, joiden keskittämistä kannatatte:

–

 

 

12. Selvityksessä arvioidaan, että esteellisyystilanteiden mahdollinen kasvu organisaatiouudistuksen vuoksi ei aiheuttaisi oikeusaputoimistojen hoitamien toimeksiantojen kokonaismäärissä huomattavia vähennyksiä.

 

Ei kantaa.

 

Asianajajaliiton asiantuntijaryhmän arvion mukaan esteellisyystilanteet tulisivat yleistymään ja juttuja siirrettäisiin oikeusaputoimistoista yksityisille avustajille hoidettavaksi.

 

 

13. Katsotteko, että oikeusavun Romeo-asiankäsittelyjärjestelmän tulisi olla

 

– toimistokohtainen (esteellisyyssyyt)

 

Romeon käyttöoikeuksien tulee olla hyvin rajatut ja mahdollisimman pieneen yksikköön. Pääsyä naapuritoimiston tietoihin EI tule mahdollistaa.

 

 

14. Katsotteko, että edunvalvonnan Edvard-asiankäsittelyjärjestelmän tulisi olla

 

– toimistokohtainen (esteellisyyssyyt)

 

Mahdollisimman pieni yksikkö, huomioitava myös mahdolliset esteellisyydet edunvalvonnan ja oikeusavun välillä.

 

 

15. Muuta, mitä haluatte selvityksen johdosta lausua:

 

Asianajajaliitto katsoo, että valtion tarjoaman oikeusavun tulee tasoittaa oikeudellisten palveluiden saatavuudessa olevia eroja. Tällä hetkellä julkiset oikeusaputoimistot ovat oikeusavun lisäksi ottaneet hoitaakseen asiakkaita, jotka eivät ole tulojensa vuoksi oikeutettuja oikeusapuun. Asianajajaliiton näkemyksen mukaan oikeusaputoimistojen ei tulisi ottaa hoitaakseen ns. itse maksavien asiakkaiden asioita, koska oikeusaputoimistojen nykyinen toiminta vääristää kilpailua etenkin niissä tapauksissa, joissa palveluista laskutettava hinta on yksityisten toimistojen hinnoittelua edullisempi.

 

Ehdotetun viraston ja oikeusaputoimistojen määrän vähentäminen johtaa julkisten oikeusavustajien esteellisyystilanteiden määrän kasvuun.  Näin ollen asiakkaiden siirtäminen toisten oikeusaputoimistojen ohella myös yksityisten toimistojen hoidettavaksi tulee kasvamaan. Tässä yhteydessä onkin syytä tarkastella asiantuntevan oikeusavun saatavuutta sekä julkisella että yksityisellä puolella kokonaisuutena. Asianajajaliitto huomauttaa, että valtion varoista yksityisille oikeusavustajille maksettavat palkkiot ovat jääneet huomattavasti jälkeen muiden oikeudellisten asioiden hoitamiseen verrattavista tuntihinnoista. Näin ollen palkkioita on korotettava palveluiden korkean laadun ja saatavuuden takaamiseksi.

 

Esityksen osalta mahdolliset esteellisyystilanteet on vielä huolellisesti selvitettävä. Pelkästään käyttöoikeuksien rajoittamisella ei voida ratkaista kaikkia esteellisyyteen mahdollisesti liittyviä ongelmatilanteita. Esteellisyyskysymykset on huomioitava toimitilaratkaisuissa, arkistoissa, asiakaspalvelussa, diaarioissa jne. Asianajajaliiton tietoon on tullut, että tällä hetkellä asiakastapaamisia pidetään oikeusaputoimistoissa sopimattomissa tiloissa, joista normaali puhe kuuluu viereisten huoneitten lisäksi odotustiloihin. Asianajajaliitto on mm. suhtautunut kriittisesti oikeusavun ja edunvalvonnan yhteisiin toimitiloihin, joiden vuoksi sekä salassapito että esteellisyys saattavat vaarantua. Myös yhteinen ajanvarausjärjestelmä sekä oikeusapupäätösjärjestelmä saattavat vaarantaa esteettömyyttä ja siksi nämä kysymykset on vielä perusteellisesti arvioitava käytännön kannalta.

 

Oikeusapuhakemuksissa voi olla liitteenä esimerkiksi haastehakemuksia tai muita tietoja, jotka voivat aiheuttaa esteellisyyksiä. Emme voi kannattaa keskitettyä järjestelmää tältä osin. 

 

Chat-palveluiden mahdolliset esteellisyystilanteet tulee selvittää vielä tarkemmin. Esityksen mukaan chat-palvelussa ei annettaisi yksityiskohtaista neuvontaa eikä tarkastettaisi nimiä. Asianajajaliitto on kuitenkin saanut chat-palvelua hoitaneilta myös toisenlaista tietoa. Käsityksemme mukaan palvelussa saatetaan antaa yksityiskohtaista neuvontaa.

 

Ratkaisu siitä, tuleeko oikeusavustaja esteelliseksi, ei kuulu selvitysmiesten tai oikeusministeriön toimivaltaan. Ratkaisun tästä tekee valvontalautakunta tai viime kädessä hovioikeus. Selvitysmiehet eivät voi asiaa ratkaista eikä heidän kannanotoillaan esteellisyydestä tai esteettömyydestä ole merkitystä. Selvityksessä puhutaan julkisten oikeusavustajien siirtelymahdollisuudesta tarpeiden mukaan ja mahdollisesti yhteisestä Romeo-järjestelmästä toimistojen yhdistyessä. Tämäkin voi synnyttää lisää esteellisyystilanteita aiempaan verrattuna.

 

Oikeusavustajat tulevat organisaatiouudistuksen myötä useammin esteellisiksi. Tämä tuo lisää toimeksiantoja yksityisille oikeusavustajille. Oikeusapua on oltava saatavilla tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. Julkisen oikeusavun tulee ulottua myös yksityisten asianajajien tarjoamaan ensivaiheen oikeudelliseen neuvontaan ja ulkoprosessuaalisiin kysymyksiin.

 

Esityksen myönteiset vaikutukset ovat merkittävimmät valtion oikeusaputoimistoissa työskentelevien asianajajien kannalta; ideaalitilanteessa heidän mahdollisuutensa erikoistua ja saada erityisalansa syventävää koulutusta paranisivat. Toimistojen ammattimaisempi johtaminen olisi omiaan kohentamaan työskentelyolosuhteita.

 

Helsingissä 15. päivänä helmikuuta 2019

 

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

 

Jarkko Ruohola

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

 

 

LAATI

Minna Melender

Suomen Asianajajaliiton pääsihteeri