Advokaatti: Turvapaikka-asioiden hoitamisesta tullut asianajajille hyväntekeväisyyttä

Turvapaikanhakijoiden oikeutta oikeusapuun rajoitettiin 2016. Turvapaikanhakijoiden avustamisesta on tämän jälkeen tullut asianajajille osittaista hyväntekeväisyyttä, selviää Asianajajaliiton turvapaikka-asioita hoitaville asianajajille tekemästä kyselystä.

 

Osa asianajajista on jättänyt turvapaikka-asiat kokonaan, koska nykyisin käytössä olevat asiakohtaiset palkkiot eivät kata työmäärää. Toiset haluavat yhä avustaa turvapaikanhakijoita, mutta joutuvat kompensoimaan näitä tehtäviä muilla, paremmin tuottavilla töillä.

 

Moni joutuu puntaroimaan työnsä etiikkaa: ehtiikö korvauksella tehdä työtä tarpeeksi perusteellisesti ja huolellisesti? Myös tulkkauskuluja on leikattu, jolloin niitä on jäänyt avustajien maksettavaksi.

 

 

Berit Reiss-Andersen on asianajaja ja Nobelin rauhanpalkintokomitean puheenjohtaja, joka vieraili Suomessa tammikuussa Asianajajapäivän puhujana. Hän pitää asianajajan työtä paljon muunakin kuin päämiesten avustamisena.

 

− Jotta voimme avustaa päämiehiämme, pitää olla olemassa oikeusvaltioperiaate, mutta näinä vaikeina aikoina tuon periaatteen kunnioitus on vähentynyt. Se näkyy selvimmin Puolan, Romanian, Turkin ja Unkarin kaltaisissa maissa, mutta myös Norjassa, jossa oikeusvaltiosta on perinteisesti pidetty vahvasti kiinni.

 

Asianajajien pitäisikin lähteä oikeusvaltion puolesta barrikadeille, Reiss-Andersen kannustaa.

 

− On velvollisuutemme puolustaa ydinarvojamme. Kuka niistä pitää huolen, jos emme me itse?

 

 

Asianajotoimisto voi hyötyä muustakin kuin juridisesta osaamisesta. Helsinkiläinen Avance palkkasi riveihinsä ekonomistin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta. Petri Rouvinen uskoo, että ekonomistin tausta auttaa ymmärtämään asiakkaiden liiketoimintaa ja talouden vaikutuksia siihen.

 

 

Lue näköislehteä: Advokaatti 1/2019 

 

Lisätietoja: Johanna Kainulainen, Advokaatin toimituspäällikkö, puh. 040 721 7289, johanna.kainulainen@asianajajaliitto.fi