Työtuomioistuin velvoitti asianajajan korvaamaan osan vastapuolen oikeudenkäyntikuluista

Vastaajan asiamies on laatinut työtuomioistuimeen 8.9.2017 saapuneen vastaajan vastauskirjelmän, jossa on esitetty muun ohella vaatimukset siitä, että kanne jätetään ensisijaisesti tutkimatta, koska se ei perustu työehtosopimukseen vaan vuosilomaoppaaseen, että toissijaisesti kanne hylätään ja Tehy ry velvoitetaan maksamaan yhtiölle hyvityssakkoa 23.500 euroa tai ainakin korvaamaan yhtiölle aiheuttamansa vahinko, taikka mikäli työtuomioistuin ratkaisee asian kanteessa vaaditulla tavalla, Tehy ry:n tulkinta lomarahan maksamisesta tarvittaessa työhön kutsuttavalle työntekijälle ulotetaan ensisijaisesti koko terveyspalvelualalle ja toissijaisesti myös muille sopimusaloille. Hyvityssakko- ja vahingonkorvausvaatimuksia on perusteltu muun muassa siten, että Tehy ry on rikkonut voimassa olevan yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä panemalla vireille perusteettoman vuosilomaoppaaseen perustuvan kanteen yhtiötä vastaan. Tulkinnan laajentamista koko terveyspalvelualalle tai myös muille sopimusaloille koskenutta vaatimusta on perusteltu siten, että Tehy ry:n tulkinta lomarahan maksamisesta tarvittaessa työhön kutsuttavalle työntekijälle olisi muuta terveyspalvelualaa eriarvoistava ja että mikäli Tehy ry:n kanta hyväksyttäisiin, kysymys olisi lainsäädäntöä muuttavasta ennakkopäätöksestä, jonka soveltaminen tulisi ulottaa yhdenvertaisesti vähintään koko terveyspalvelualalle. Vastauksessa on lisäksi riitautettu laajasti kanteesta ilmenevä työehtosopimuksen määräyksen tulkinta.

Työtuomioistuin on 12.9.2017 sekä 7.3.2018 kehottanut vastaaja täydentämään vastauksesta ilmeneviä vaatimuksia ja niiden perusteita. Erityisesti 7.3.2018 päivätyssä täydennyskehotuksessa on laajasti selostettu, mikä on työtuomioistuimen toimivalta, kenellä on työtuomioistuimessa puhevalta sekä mihin lakeihin perustuvia ja millaisia vaatimuksia työtuomioistuimessa on mahdollista käsitellä.

Vastaajan asiamies on laatinut 13.4.2018 työtuomioistuimeen saapuneen vastaajan lausuman, jossa ei ole yksiselitteisesti vastattu työtuomioistuimen täydennyskehotuksessa esittämiin kysymyksiin vaan lähinnä toistettu vastauskirjelmästä ilmenevät asiat.

Asiassa on toimitettu 22.10.2018 valmisteluistunto, jossa on puheenjohtaja on tiedustellut vastaajan avustajalta, mihin edellä mainitut vastaajan vaatimukset perustuvat. Keskustelun päätteeksi vastaajan asiamies on luopunut sanotuista vaatimuksistaan. Työtuomioistuin katsoo, että edellä selostetut vastauksessa esitetyt vaatimukset ovat olleet osin lakiin perustumattomia ja osin niiden käsittely ei kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan.

Valmisteluistunnon loppupuolella vastaajaa edustanut yhtiön hallituksen puheenjohtaja on tuonut käsityksenään esiin, että työehtosopimukseen osalliset liitot eivät olisi yksimielisiä kanteesta ilmenevästä sopimusehdon tulkinnasta. Yhtiön edustaja oli ilmoituksensa mukaan jäänyt tähän käsitykseen hiljattain tapahtuneissa keskusteluissaan työnantajaliittojen työntekijöiden kanssa. Kantajan asiamies on tuolloin todennut, että 30.8.2018 päivättyyn yhteenvetoon on haastehakemuksen ja vastauksen perusteella kirjattu riidattomaksi seikaksi, että Tehy ry ja työantajaliitot ovat yksimielisiä työehtosopimuksen 18 §:n 6 kohdan tulkinnasta ja että tämä seikka oli ollut myös valmisteluistunnossa tähän saakka riidaton. Vastaajan avustaja on vastaajan puolesta pyytänyt poistamaan sanotun lausuman yhteenvedon riidattomista seikoista sekä kirjaamaan vastauksen perusteisiin, että liitot eivät vastaajan käsityksen mukaan ole yksimielisiä asiasta. Näiden uusien väitteiden johdosta työtuomioistuin on pyytänyt oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n nojalla Suomen Sairaankuljetusliitto ry:ltä ja Hyvinvointialan liitto ry:ltä lausumat siitä, mikä on niiden käsitys kysymyksessä olevan sopimusmääräyksen oikeasta tulkinnasta. Mainitut liitot ovat 16.11.2018 toimittaneet työtuomioistuimelle lausuman, jossa on toistettu jo kanteessa esiin tuotu työehtosopimukseen osallisten tulkinnan yksimielisyys.

Vastaajan asiamies on tämän jälkeen pyytänyt työtuomioistuinta peruuttamaan asian istuntokäsittelyn 21.11.2018, jotta vastaaja voisi hankkia oikeudellisen asiantuntijalausunnon siitä, merkitsisikö kantajan näkemyksen mukainen tulkinta poikkeamista työntekijöiden tasa-arvoisen kohtelun periaatteesta, sekä siitä, onko vuosilomaopas oikeudenkäyntiin oleellisesti vaikuttavalla tavalla ilmaisultaan epäselvä. Kantaja on vastustanut pyyntöä. Työtuomioistuin on hylännyt pyynnön todeten, että kanne on pysynyt koko asian käsittelyn ajan samana ja että tällaisten lausuntojen pyytämiselle on ollut riittävästi aikaa kanteen vireilletulon 5.6.2017 jälkeen. Myöskään kuultavien liittojen lausuman sisällöllä ei voida hankittavaksi esitetyn lausunnon aihe huomioon ottaen todeta olleen vaikutusta pyynnön esittämiseen.

Asiassa on toimitettu jatkettu valmisteluistunto 21.11.2018, jonka lopputulemana on ollut tämän tuomion kertoelmasta ilmenevän sisältöiset vastaajan vaatimukset ja niiden perusteet.

Asia on tullut työtuomioistuimessa vireille 5.6.2017, ja vastaajan edustaja on vasta valmisteluistunnossa 22.10.2018 ensimmäisen kerran tuonut esiin sen asian käsittelyn kannalta keskeisen väitteen, että työehtosopimukseen osalliset liitot eivät olisikaan yksimielisiä kysymyksessä olevan sopimuskohdan tulkinnasta. Tältä osin ei kuitenkaan ole varmaa tietoa siitä, oliko mainittu seikka vastaajan avustajan tiedossa ennen kuin yhtiön edustaja toi sen esiin valmisteluistunnossa. Tätä oikeudenkäyntiä osaltaan viivästyttänyttä menettelyä ei voida siten lukea vastaajan avustajan syyksi.

Työtuomioistuin kuitenkin katsoo, että asianajajana toimivan vastaajan avustajan olisi pitänyt tietää, että vastauksessa ja vielä yksilöityjen kirjallisten lausumapyyntöjen jälkeenkin valmisteluistunnossa 22.10.2018 esitetyt vaatimukset ovat joko lakiin perustumattomia tai muutoin työtuomioistuimeen kuulumattomia ja että asiassa ei ole ollut kysymys työehtosopimuksen tulkintakanteesta, jossa vastaaja voisi riitauttaa työehtosopimuksen määräyksen oikean tulkinnan. Asian oikeudellinen arvio on siten tältä osin ollut ilmeisen virheellinen. Myös pyrkimys peruuttaa istuntokäsittely 21.11.2018 on pyynnön sisältö ja ajoitus huomioon ottaen tehty asian käsittelyn viivästyttämistarkoituksessa.

Edellä selostettua vastaajan avustajan menettelyä kokonaisuutena arvioiden vastaajan avustajan on katsottava menettelyllään viivyttäneen oikeudenkäyntiä esittämällä vaatimuksia ja väitteitä, jotka hänen olisi tullut ymmärtää perusteettomiksi, ja aiheuttaneen tällä menettelyllään vastapuolelle ylimääräisiä kustannuksia oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 5 ja 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Näin ollen hänet on velvoitettava korvaamaan Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa yhteisvastuullisesti vastaajayhtiön kanssa. Määrällisesti työtuomioistuin katsoo vastaajan avustajan menettelyn yhteisvastuulliseksi osuudeksi oikeudenkäyntikuluista 2.000 euroa.