Maahanmuuttoviraston olisi tullut tutkia esitetty uusi turvapaikkaperuste

14.12.2018 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

KHO:2018:169

Ulkomaalaisasia – Turvapaikka – Kansainvälisen suojelu – Sur place -tilanne – Uskonvakaumus – Uusintahakemus – Uusintahakemuksen tutkiminen – Uusintahakemuksen alustava tutkinta – Käännyttäminen – Lainvoiman saaneen päätöksen purkaminen

Irakin kansalainen A oli hakenut
uudelleen kansainvälistä suojelua vedoten kääntymiseensä kristinuskoon.
Maahanmuuttovirasto oli jättänyt hakemuksen tutkimatta ulkomaalaislain
102 §:ssä tarkoitettuna uusintahakemuksena, koska hakemus ei sisältänyt
uusia asian ratkaisuun vaikuttavia perusteita maahan jäämiselle.
Maahanmuuttoviraston päätöksen perusteluissa käsiteltiin muun ohessa
sitä, millä perusteella A:n uskonnollista kääntymistä ei pidetty
lähtökohtaisesti uskottavana. Uutta turvapaikkapuhuttelua pidettiin
tarpeettomana.

Asiassa oli riidatonta, että A ei ollut
aikaisemmin vedonnut kristityksi kääntymisen aiheuttamaan uhkaan eli
kysymyksessä oli peruste, jota ei ollut aiemmin tutkittu. Irakia
koskevan maatiedon perusteella kristityksi kääntyminen voi olla peruste
kansainvälisen suojelun saamiseksi. Maahanmuuttoviraston olisi tullut
tutkia esitetty uusi turvapaikkaperuste eikä jättää hakemusta
tutkimatta.

Lisäksi käsiteltävänä oli muutoksenhakijan
vaatimus siitä, että häntä koskeva käännyttämispäätös on kumottava ja
maasta poistamisen täytäntöönpano kiellettävä. Muutoksenhakijan
käännyttämisestä oli päätetty Maahanmuuttoviraston aikaisemmin antamassa
kansainvälistä suojelua koskevassa päätöksessä. Korkein hallinto-oikeus
tutki vaatimuksen hallintolainkäyttölain 63 §:ssä tarkoitettuna
purkuhakemuksena ja purki käännyttämispäätöksen.