Eduskunta: Brysselin asiantuntijan katsaus: EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden edistyminen

17.12.2018 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

​Yksi nykyisen komission painopisteistä on ollut unionin digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen puuttumalla kansallisiin sähköisen toiminnan esteisiin verkossa

Tavoitetta edistämään komissio on ehdottanut vuodesta 2015 lähtien digitaalisten sisämarkkinoiden strategian mukaisesti
kolmeakymmentä lainsäädäntöehdotusta, jotka alun perin oli määrä
saattaa päätökseen vuoden 2018 loppuun mennessä. Lokakuussa näistä
ehdotuksista oli toimielinten välisissä neuvotteluissa vielä yksitoista. Syksyn aikana lainsäädäntötyössä on kuitenkin edetty ja muutamia ehdotuksia on hyväksytty koskien muun muassa muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevaa sääntelyä, televiestintäsääntelyn uudistamista sekä audiovisuaalisia mediapalveluja koskevien sääntöjen uudistamista. Digitalouteen liittyy myös komission kyberturvallisuusehdotus, josta saavutettiin toimielinten välinen poliittinen yhteisymmärrys tällä viikolla Strasbourgissa. Kerran jo täysistunnon hylkäämä digitaalisia tekijänoikeuksia koskeva parlamentin kanta neuvotteluihin saatiin puolestaan hyväksyttyä syyskuussa. Ehdotuksesta käydään parhaillaan toimielinten välisiä neuvotteluita.

Uutena aloitteena komissio julkaisi viime viikolla huhtikuun tekoälystrategiaa täydentävän jäsenmaiden sekä Norjan ja Sveitsin kanssa valmistellun koordinoidun suunnitelman tekoälyn kehittämisestä ja käyttämisestä Euroopassa. Suunnitelma perustuu 24 jäsenvaltion ja Norjan yhteistyötä koskevaan julkilausumaan
ja sen tarkoituksena on koordinoida investointeja, edistää datan
vapaata liikkuvuutta Euroopassa, tukea osaamista sekä kehittää tekoälyn
luotettavuutta ja eettisyyttä. EU:n lähestymistavassa on painottunut
tekoälyyn liittyvät eettiset kysymykset, joihin liittyen komission
asettaman asiantuntijaryhmän
odotetaan julkaisevan luonnoksensa EU:n eettisiksi ohjeiksi vielä tämän
vuoden puolella ja lopullisen version pitäisi valmistua
kansalaiskuulemisten jälkeen maaliskuussa. Kansallisten
tekoälysuunnitelmien laatiminen on yhä kesken tai aloittamatta 23
jäsenvaltiossa Saksaa, Suomea, Ranskaa, Ruotsia ja Iso-Britanniaa lukuun
ottamatta, mikä näkyy myös nyt julkaistussa suunnitelmassa väljinä,
ei-sitovina yhteisinä toimina, joita päivitetään kansallisten
suunnitelmien tarkentuessa. Tekoälyn eettisyydestä on tarkoitus käydä
keskustelua myös globaalilla tasolla keväällä, kun EU järjestää
kansainvälisen ministerien välisen tapaamisen. Kokouksen tavoitteena on
saada aikaiseksi yhteisymmärrys tekoälyn hyödyntämisestä eettisesti.
Haasteeksi voi muodostua Yhdysvaltojen ja Kiinan haluttomuus asettaa
minkäänlaisia rajoitteita tekoälyn kehittämiselle.

Verkossa tapahtuvan toiminnan sääntelyyn voi nähdä sisältyvän myös EU:n disinformaation vastaiset toimenpiteet,
jotka ovat toistaiseksi rajoittuneet lähinnä suositustyyppisiin toimiin
ja viestinnän kehittämiseen. Verkkoalustojen tehtävänä on muun muassa
ollut laatia alan toimijoita koskevat yhteiset käytännesäännöt sekä suunnitelmat niiden toimeenpanemiseksi. Jatkona näille toimenpiteille komissio ja korkea edustaja julkaisivat viime viikolla disinformaation torjuntaa koskevan suunnitelman,
jonka tavoitteena on suojella kevään EU-vaalien riippumattomuutta ja
julkista keskustelua parantamalla disinformaation havaitsemista,
torjuntaa ja siitä tiedottamista. Suunnitelmalla täydennetään komission
syyskuussa ehdottamia toimenpiteitä koskien
poliittisen verkkomainonnan läpinäkyvyyttä ja henkilötietojen
rikkomusmenettelyä, jota on tarkoitus vahvistaa siten, että
poliittiselle puolueelle voitaisiin määrätä sakkorangaistus, jos sen on
todettu tietosuojasääntöjä rikkomalla pyrkineen vaikuttamaan EU-vaalien
tulokseen. Toimielimet muodostavat vielä kantojaan asiaan, mutta
Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikolla alustavan kantansa, joka on vielä hyväksyttävä täysistunnossa. Vaikka myös monet yksityisen sektorin toimijat ovat
sitoutuneet suojaamaan EU-vaaleja, asiantuntijat ovat kritisoineet
ehdotettuja toimia liian heikoiksi. Epäilyjä on esitetty myös siitä,
ehditäänkö tosiasiallisia muutoksia saamaan aikaiseksi ennen ensi kevään
vaaleja.