Kiinteistön verotusarvo kiinteistöverotuksessa vahvistettiin sen vuodentakaista hankintahintaa suuremmaksi

A Oy:n omistaman entisen
virastotalokiinteistön verotusarvoksi oli vahvistettu vuoden 2014
kiinteistöverotuksessa 3 577 166 euroa. A Oy oli vuonna 2013 ostanut
kiinteistön Suomen valtiolta 250 000 euron kauppahinnalla ja harjoitti
kiinteistöllä toimistotilojen vuokraustoimintaa. Asiassa oli
ratkaistavana, ylittikö kiinteistön varojen arvostamisesta verotuksessa
annetun lain (arvostamislaki) mukaisten kaavamaisten laskentaperusteiden
mukaisesti vahvistettu verotusarvo mainitun lain mukaisen käyvän arvon,
joka on kiinteistön verotusarvon enimmäismäärä.

Korkein
hallinto-oikeus totesi, että arvostamislain 32 §:n 2 momentissa on
ilmaistu kaksi vaihtoehtoista menetelmää käyvän arvon määrittämiseksi.
Kumpaakin menetelmää käytettäessä kysymys on kiinteistön arvostamisesta
sen yksilöllisten ominaisuuksien perusteella. Kiinteistön käypää arvoa
omistajan hallussa osoittaa lähtökohtaisesti sen taloudellinen
käyttöarvo omistajalleen siinä toiminnassa, jossa kiinteistöä käytetään.
Siten vuokrauskäytössä olevan kiinteistön käypään arvoon vaikuttavat
keskeisesti kiinteistöstä saatavissa olevat vuokratulot ja siitä
aiheutuvat menot. Myös varsinkin arvostamishetkeä ajallisesti lähellä
olevassa kiinteistön hankinnassa käytetty hankintahinta on yksi osoitus
kiinteistön käyvästä arvosta omistajan hallussa.

Silloinkin,
kun määritettävänä on omaisuuden arvo omistajan hallussa, merkitystä
voi olla myös tiedolla siitä, mikä on kohteen todennäköinen
luovutushinta.

Esillä olleissa olosuhteissa korkein
hallinto-oikeus katsoi kiinteistön käyväksi arvoksi
kiinteistöverotuksessa sen hankintahintaa korkeamman kokonaisarvon 400
000 euroa.

Äänestys 2+1-2