Eu:n tuomioistuimen tuomio maahanmuuttopolitiikkaa koskevassa asiassa

9.11.2018 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Ennakkoratkaisupyyntö – Unionin tuomioistuimen toimivalta – Direktiivi 2003/86/EY – Oikeus perheenyhdistämiseen – 15 artikla – Erillisen oleskeluluvan epääminen – Kansallinen säännöstö, jossa säädetään velvollisuudesta läpäistä kotoutumiskoe

Ennakkoratkaisupyynnön oli tehnyt  Raad van State (ylin
hallintotuomioistuin, Alankomaat).

 Ennakkoratkaisupyyntö
koskee oikeudesta perheenyhdistämiseen 22.9.2003 annetun neuvoston
direktiivin 2003/86/EY (EUVL 2003, L 251, s. 12) 15 artiklan 1 ja
4 kohdan tulkintaa.

Ennakkoratkaisupyyntö on esitetty asioissa, joissa ovat vastakkain yhtäältä C ja A,
jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, ja toisaalta Staatssecretaris
van Veiligheid en Justitie (turvallisuus- ja oikeusasioista vastaava
valtiosihteeri, Alankomaat) (jäljempänä valtiosihteeri) ja jotka
koskevat viimeksi mainitun päätöstä hylätä kyseisten kansalaisten
hakemus heidän määräaikaiseen oleskelulupaansa liitetyn rajoituksen
muuttamisesta ja C:n osalta hänen määräaikaisen oleskelulupansa
peruuttamista.

Unionin tuomioistuin (kolmas jaosto) on ratkaissut asiat seuraavasti:

1)      Unionin
tuomioistuin on SEUT 267 artiklan nojalla toimivaltainen tulkitsemaan
oikeudesta perheenyhdistämiseen 22.9.2003 annetun neuvoston direktiivin
2003/86/EY 15 artiklaa pääasioissa kyseessä olevien kaltaisissa
tilanteissa, joissa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on
lausuttava erillisen oleskeluluvan myöntämisestä kolmannen maan
kansalaiselle, joka on sellaisen unionin kansalaisen perheenjäsen, joka
ei ole käyttänyt oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, silloin kun
mainittua säännöstä sovelletaan kansallisen oikeuden nojalla tällaisiin
tilanteisiin suoraan ja ehdottomasti.

2)      Direktiivin
2003/86 15 artiklan 1 ja 4 kohta eivät ole esteenä kansalliselle
säännöstölle, joka mahdollistaa sen, että yli viisi vuotta jäsenvaltion
alueella perheenyhdistämisen nojalla oleskelleen kolmannen maan
kansalaisen hakemus erillisestä oleskeluluvasta voidaan hylätä sillä
perusteella, ettei hän ole osoittanut läpäisseensä kyseisen jäsenvaltion
kieltä ja yhteiskuntaa koskevaa kotoutumiskoetta, kunhan tällaisen
kokeen läpäisyvelvollisuutta koskevat konkreettiset säännöt eivät ylitä
sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteen saavuttamiseksi, joka on helpottaa
kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista.

3)      Direktiivin
2003/86 15 artiklan 1 ja 4 kohta eivät ole esteenä kansalliselle
säännöstölle, jonka mukaan erillinen oleskelulupa voidaan myöntää vasta
sitä koskevan hakemuksen jättämispäivästä alkaen.

Linkki asiaan C-257/17