Tasavallan presidentin lausuma perustuslain muutosta koskevan lain vahvistamisen yhteydessä
7.10.2018 | OikeusuutisetTasavallan presidentti huomautti, ettei lain käsittely eduskunnassa vastannut perustuslain sanamuotoa.
Tasavallan presidentin lausuma EV 77/2018 vp (HE 198/2017 vp) johdosta:
“Eduskunnan vastaus koskee Suomen perustuslain 10 §:n muuttamista, jonka
eduskunta on hyväksynyt tehtäväksi kiireellisenä. Tällainen eduskunnan
ehdotus on ainutkertainen nykyisen perustuslakimme aikana. Eduskunnan
vastaukseen sisältyy ristiriitainen ongelma. Eduskunnan asiaan liittyvä
tahto on kiistaton, mutta perustuslain kirjaimellinen tulkinta
kyseenalaistaa eduskunnassa noudatetun menettelyn. Keskityn tässä vain
eduskunnan 3.10. 2018 istuntoon, koska ennen sitä eduskunnan II
käsittely oli päättynyt, ja siinä tehty ainoa ehdotus oli perustuslain
muutoksen julistaminen kiireelliseksi. Ehdotus oli siis sisällöltään (I
käsittely) sekä kokonaisuudeltaan (II käsittely) muutoin hyväksytty.
Istunnossa 3.10.2018 eduskunnan puhemies teki äänestysesityksen, joka
päättyi: “… Mikäli ehdotus kiireelliseksi julistamisesta hyväksytään,
katsotaan lakiehdotus samalla hyväksytyksi.” Tämän äänestysesityksen
eduskunta hyväksyi. Perustuslain sanamuodon mukainen järjestys olisi
ollut, että ensin äänestetään kiireelliseksi julistamisesta ja sen
jälkeen itse ehdotuksesta. Tässä tapauksessa, kun muutosesityksiä
ehdotukseen ei ollut tehty, perustuslain muutos olisi erikseen tullut
todeta hyväksytyksi. Myös julkisuudessa syntyi nyt virheellistä kuvaa:
kiireellisyysäänestystä koskeva äänestys tulkittiin lain sisällöstä
äänestämiseksi. Eduskunnan yksimielinen tahto perustuslain muutokseen on
riidaton. Eduskunta on myös yksimielisesti hyväksynyt menettelyn, jolla
muutos eduskunnassa hyväksyttiin. Eduskunta on näin ollen itse
disponoinut sekä muutoksen sisällöstä että menettelystä. Tämän vuoksi
vahvistan eduskunnan vastauksen. Kiinnitän kuitenkin eduskunnan huomiota
siihen, että perustuslaissa säädettyä menettelyä on syytä
kirjaimellisesti noudattaa.”
eduskunta on hyväksynyt tehtäväksi kiireellisenä. Tällainen eduskunnan
ehdotus on ainutkertainen nykyisen perustuslakimme aikana. Eduskunnan
vastaukseen sisältyy ristiriitainen ongelma. Eduskunnan asiaan liittyvä
tahto on kiistaton, mutta perustuslain kirjaimellinen tulkinta
kyseenalaistaa eduskunnassa noudatetun menettelyn. Keskityn tässä vain
eduskunnan 3.10. 2018 istuntoon, koska ennen sitä eduskunnan II
käsittely oli päättynyt, ja siinä tehty ainoa ehdotus oli perustuslain
muutoksen julistaminen kiireelliseksi. Ehdotus oli siis sisällöltään (I
käsittely) sekä kokonaisuudeltaan (II käsittely) muutoin hyväksytty.
Istunnossa 3.10.2018 eduskunnan puhemies teki äänestysesityksen, joka
päättyi: “… Mikäli ehdotus kiireelliseksi julistamisesta hyväksytään,
katsotaan lakiehdotus samalla hyväksytyksi.” Tämän äänestysesityksen
eduskunta hyväksyi. Perustuslain sanamuodon mukainen järjestys olisi
ollut, että ensin äänestetään kiireelliseksi julistamisesta ja sen
jälkeen itse ehdotuksesta. Tässä tapauksessa, kun muutosesityksiä
ehdotukseen ei ollut tehty, perustuslain muutos olisi erikseen tullut
todeta hyväksytyksi. Myös julkisuudessa syntyi nyt virheellistä kuvaa:
kiireellisyysäänestystä koskeva äänestys tulkittiin lain sisällöstä
äänestämiseksi. Eduskunnan yksimielinen tahto perustuslain muutokseen on
riidaton. Eduskunta on myös yksimielisesti hyväksynyt menettelyn, jolla
muutos eduskunnassa hyväksyttiin. Eduskunta on näin ollen itse
disponoinut sekä muutoksen sisällöstä että menettelystä. Tämän vuoksi
vahvistan eduskunnan vastauksen. Kiinnitän kuitenkin eduskunnan huomiota
siihen, että perustuslaissa säädettyä menettelyä on syytä
kirjaimellisesti noudattaa.”
Tilaa
0 Comments