HelHO: Avustajalla oikeus jälkitoimia koskevaan oikeusapupalkkioon, vaikka ratkaisu olisi julistettu istunnossa
17.10.2018 | OikeusuutisetHelHO:2018:18
Oikeusapu – Avustajan palkkio
vahvennetun kokoonpanon ratkaistavaksi kysymyksen siitä, onko
avustajalle maksettava oikeusavun palkkioperusteista annetun
valtioneuvoston asetuksen 4 a §:ssä tarkoitettu palkkio jälkitoimista.
A:n
käräjäoikeudelle toimittamasta vedoslaskusta ilmenee, että A:n
valmistautuminen pääkäsittelyyn on kestänyt 5 tuntia ja käsittänyt
neuvottelun päämiehen kanssa toimistolla, yhteydenoton poliisiin ja
keskustelun poliisin kanssa, oikeusapuhakemuksen laatimisen ja sen
toimittamisen oikeusaputoimistolle, ennakkovastauksen laatimisen
käräjäoikeudelle, valmistautumisen istuntoon ja todistelun toimittamisen
käräjäoikeudelle. Lisäksi valmistautuminen pääkäsittelyyn on käsittänyt
kaksi yritystä soittaa päämiehelle. Hovioikeus katsoo, että sanotut
toimet ovat olleet tarpeellisia B:n avustamiseksi
lähestymiskieltoasiassa. Asian laatu ja laajuus huomioon ottaen
kohtuullinen palkkio näistä on A:n vaatima viiden tunnin ajankäytön
perusteella maksettava palkkio.
***
Hovioikeuden kanta jälkitoimista maksettavasta palkkiosta
Oikeudenkäyntiavustajan tehtävien
asianmukainen ja huolellinen hoitaminen edellyttää avustajalta
toimenpiteitä vielä ratkaisun antamisen jälkeen. Hyvää asianajajatapaa
koskevissa ohjeissakin edellytetään, että asianajajan on pidettävä
asiakas ajan tasalla tehtävän edistymisestä ja erityisesti
huolehdittava, että tehtävässä saadusta ratkaisusta, päätöksestä tai
sovinnosta annetaan viipymättä tieto asiakkaalle (kohta 5.4.
“Yhteydenpito asiakkaaseen”).
Niin kuin Itä-Suomen hovioikeuden
ratkaisussa tähdennetään, tuomioistuimen päätöksen läpikäynti on tarpeen
erityisesti, jotta päämies ymmärtäisi ratkaisun merkityksen ja voisi
arvioida muutoksenhaun tarvetta, ja tämä tarve on olemassa silloinkin,
kun ratkaisu julistetaan pääkäsittelyn jälkeen päämiehen läsnä ollessa.
Itse
asiassa tuomarin julistaman ratkaisun selostamiseen voi olla jopa
enemmän tarvetta, kun tällöin käytettävissä ei ole kirjallisessa
muodossa olevaa lopullista ratkaisua, josta perusteluihin ja
lopputulokseen voisi rauhassa perehtyä. Päämies olisi ilman avustajan
toimia yksinomaan sen käsityksen varassa, jonka hän on saanut
ratkaisusta suullisen ja usein pääpiirteittäisen selostamisen
perusteella.
Nyt käsiteltävässä asiassa oli Helsingin
hovioikeuden vuonna 2016 ratkaiseman asian tavoin päämiestä vastaan
esitetyt vaatimukset hylätty eikä päämiehellä siten ole ollut
oikeudellista tarvetta muutoksenhakuun. Myöskään täytäntöönpanotoimet
eivät ole tulleet kysymykseen. Hovioikeus katsoo, että vaatimusten
hylkääminenkään ei poista tarvetta ratkaisun läpikäymiseen avustajan
kanssa. Päämiehellä voi näet tällöinkin olla perusteltua tarvetta saada
riittävä selko siitä, mihin seikkoihin lopputulos nojautuu. Päämiehelle
voi olla tärkeätä myös saada esimerkiksi tietää, voiko oikeudenkäynti
jatkua vastapuolen muutoksenhaun vuoksi ja minkälaisiin toimiin tämän
vuoksi tulisi varautua.
Selvää tietenkin on, että tapaukset
voivat olla hyvinkin erilaisia ja ratkaisun selostamisen tarve ja
laajuus voivat vaihdella. Tähän vaikuttaa erityisesti asian laatu mutta
merkitystä voi olla myös päämiehen henkilöön liittyvillä seikoilla ja
muilla olosuhteilla. Tätä tarvetta ja työmäärää tuomioistuin ei
välttämättä kykene aina etukäteen määrittämään palkkiosta päättäessään.
Myös
jälkitoimiin varautumista koskevan asetuksen 3 ja 4 a §:n säännösten
sanamuodon perusteella lähtökohtana voidaan pitää sitä, että avustajalle
maksetaan palkkio jälkitoimista yhden tunnin mukaan ilman sen
selvittämistä, minkälainen tarve kussakin yksittäistapauksessa on
läpikäydä tuomioistuimen ratkaisua. Asetuksen 4 a §:n perusteella
palkkiokysymystä on sitä vastoin tutkittava tarkemmin, jos palkkiota
vaaditaan tuntia pitemmältä ajalta. Tällainen kaavamaisuus vastaa myös
lainkäytön tarpeita, ja vain poikkeuksellisesti arvioitavaksi voi tulla
se, aiheutuuko tuomioistuimen ratkaisusta avustajalle ylipäätänsä enää
korvattavia jälkitoimenpiteitä.