Advokaatti: Lainkäytön digitalisaatiohanke AIPA etenee – nytkähdellen

Lainkäytön digitalisaatiohanke AIPA etenee – nytkähdellen

Tulevina vuosina AIPA tekee syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten työstä alusta loppuun digitaalista. Asiat käsitellään sähköisesti vireilletulosta niiden ratkaisemiseen ja arkistointiin. Ei enää tulostamista, skannausta eikä paperien pläräämistä oikeuskäsittelyssä.

Kun AIPAn piti alun perin olla valmis vuoden 2018 lopussa, nyt tähdätään marraskuulle 2021. Ensimmäiset osiot eli syyttäjien sakkosovellus ja salaisten pakkokeinojen toiminnot käräjäoikeuksissa ovat jo käytössä.

Advokaatin haastatteleman asianajotoimisto Boreniuksen kehitysjohtaja Niko Jakobssonin mukaan oikeudenkäynnin digitalisaatio on osoittautunut kasvavaksi lumipalloksi. Kyse ei ole vain tietotekniikasta vaan koko oikeusprosessin miettimisestä. Jakobsson vertaa hanketta terveydenhuollon Apottiin, toiseen järkälemäiseen tietojärjestelmään.

– Jos AIPAn versio 1.0 olisi julkaistu, se olisi luultavasti kuopattu saman tien. En usko, että nytkään tulee kerralla valmis hyvä järjestelmä, vaan mikä tahansa ratkaisu vaatii jatkuvaa kehittämistä.

Korkeimman oikeuden juniori Jussi Tapani

Jussi Tapani aloitti elokuun alussa oikeusneuvoksena eli korkeimman oikeuden jäsenenä. Vuonna 1973 syntynyt Tapani on KKO:n jäsenistä nuorin. Kollegat ovat luonnehtineet häntä innostavaksi, dynaamiseksi, sanavalmiiksi ja monialaiseksi asiantuntijaksi. Tapani itse korostaa työn kollegiaalisuutta, sillä kukaan ei voi olla vahva kaikessa.

Korkein oikeus on Suomen ylin oikeusaste rikos- ja riita-asioissa ja muutoksenhaussa. Yksi sen keskeisistä tehtävistä on antaa ennakkopäätöksiä sellaisissa asioissa, joihin laki ei anna suoraa ratkaisua.

– Tutkijakollega on joskus sanonut, että elävä elämä on meitä ovelampi. Oikeus ja juridiikka luovat koko ajan erilaisia kysymyksenasetteluita, joihin tarvitaan viime kädessä korkeimman oikeuden suuntaviivoja.

Käräjäoikeuksien yhdistymisestä paljon työtä, mutta vähän hyötyä?

Tammikuun alusta lähtien käräjäoikeuksia on 20 nykyisen 27 sijaan. Töitä yhdistymisen eteen on tehty esimerkiksi Espoon ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuksissa puolentoista vuoden ajan ilman ylimääräisiä resursseja. Työtavat yhtenäistetään, luodaan lainkäyttöosastot ja hallinto, yhdistetään arkistot ja niin edelleen. Juttujen käsittelyajat ovat pidentyneet ja henkilökunta alkanut väsyä.

Espoon ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudet eivät ole toistaiseksi muuttamassa saman katon alle. Siksi Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden laamanni Klaus Ekelund ei usko, että yhdistyminen toisi tässä vaiheessa säästöjä.

Lue lehteä: Advokaatti 5/2018

Lisätietoja: Johanna Kainulainen, Advokaatin toimituspäällikkö, puh. 040 721 7289, johanna.kainulainen@asianajajaliitto.fi