Osakkeen arvoksi lahjaverotuksessa katsotiin substanssiarvoa pienempi matemaattinen arvo

A oli vuonna 2012 lahjoittanut
tyttärelleen B:lle X-konsernin emoyhtiön osakkeita. Yhtiöjärjestykseen
sisältyvän lunastuslausekkeen mukaan osakkeenomistajilla oli
ensisijainen ja yhtiöllä toissijainen oikeus lunastaa ulkopuoliselle
uudelle omistajalle siirtyvä osake. Lunastusoikeus ei koskenut
luovutusta omille tai muiden osakkeenomistajien jälkeläisille suoraan
alenevassa polvessa. Lunastushinta oli osakkeen luovuttajan ja saajan
sopima hinta mutta korkeintaan osakkeen matemaattinen arvo.

Toimitetussa
lahjaverotuksessa kunkin lahjoitetun osakkeen käyväksi arvoksi
katsottiin konsernitilinpäätökseen perustuva substanssiarvo 843,24
euroa. Osakkeen lunastuslausekkeessa tarkoitettu matemaattinen arvo oli
377,21 euroa.

Osakkeilla ei ollut tehty sellaisia
vertailukauppoja, joissa osakkeista olisi maksettu yhtiöjärjestyksen
mukaisen lunastushinnan ylittävä hinta. Korkein hallinto-oikeus katsoi
asiassa selvitetyksi, että lunastuslausekkeen avulla oli muodostettu
tehokas ja toimiva lunastusuhka osakekaupan estämiseksi. Lahjansaajan ja
hänen lähipiirinsä osakeomistuksen määrä oli niin vähäinen, ettei
heillä ollut yhtiössä sellaista vaikutusvaltaa, johon tukeutuen
lunastuslauseke olisi ollut poistettavissa yhtiöjärjestyksestä tai sen
luoma lunastusuhka torjuttavissa yksittäisessä myyntitilanteessa.
Korkein hallinto-oikeus arvioi, että kunkin osakkeen todennäköiseksi
luovutushinnaksi ja samalla lahjaverotuksen perusteeksi oli katsottava
osakkeen matemaattinen arvo.