Lausunto HE:ksi laiksi rikoslain muuttamisesta (lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset)

Dnro 62/2018

Lausuntopyyntönne: VN/4346/2018, 17.8.2018

LAUSUNTO HE:KSI LAIKSI RIKOSLAIN MUUTTAMISESTA (LAPSIIN KOHDISTUVAT SEKSUAALIRIKOKSET)

Suomen Asianajajaliitolta (jäljempänä Asianajajaliitto) on pyydetty lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi seksuaalirikoksia koskevaa rikoslain 20 lukua korottamalla lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistusta neljästä vuodesta kuuteen vuoteen sekä lisäämällä rikoslain 20 lukuun törkeää lapsenraiskausta koskeva uusi rangaistussäännös.

Esityksen tavoitteena on todettu olevan seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rikosoikeudellisen suojan tehostaminen ja lapsien suojelu seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja näin ennalta ehkäistä lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.

Ehdotuksen tavoitteet ovat Asianajajaliiton arvojen mukaiset ja Asianajajaliitto on osaltaan valmis tukemaan kaikkia lasten itsemääräämisoikeuden loukkauksia estäviä toimenpiteitä.

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistusmaksin korotus
Asianajajaliitto ei kannata esitystä.

Nykyisen rangaistusasteikon maksimi, 4 vuotta, on riittävä rangaistus teoille, jotka tulevat rangaistaviksi perusmuotoisena lapsen hyväksikäyttönä. Asteikko on riittävän laaja ja mahdollistaa erilaisten tekomuotojen oikeudenmukaisen käsittelyn. Kun lapsen seksuaalisen hyväksikäytön osalta on erilliset säännökset toisaalta perusmuotoisesta hyväksikäytöstä ja toisaalta törkeästä tekomuodosta, tulee näiden rikosten rangaistusasteikot olla oikeudenmukaisessa suhteessa keskenään. Mikäli perusmuotoisen rikoksen rangaistusmaksimi korotetaan 6 vuodeksi, on näiden kahden rikoksen osalta rangaistuksen päällekkäisyyttä aikaväli 1–6 vuotta.

Asianajajaliitto yhtyy näkemykseen siitä, että hyväksikäyttörikosten tekotapojen kirjo on suuri ja se edellyttää riittävää väljyyttä rangaistusasteikolta. Rangaistuasteikon liian suuri vaihteluväli on riski oikeuskäytännön epäyhtenäisyyden lisääntymisestä. Perusmuotoisen teon rangaistusmaksimin korotus aiheuttaa paineita törkeän tekomuodon rangaistusasteikon muuttamiseen, ainakin minimirangaistuksen osalta, oikeudenmukaisen suhteen säilymiseksi.

Tavoite rangaistuskäytännön ankaroitumisesta on Asianajajaliiton hyväksymä erityisesti törkeimpien tekojen osalta, mutta tavoitteen toteutus ei edellytä perusmuotoisen teon rangaistusmaksimin korotusta. Voimassa oleva rangaistusasteikko mahdollistaa nykyistä selvästi ankarampien rangaistusten käytön.

Asianajajaliiton näkemyksen mukaan rangaistusmaksimin korotus ei käytännössä tulisi vaikuttamaan oikeuskäytäntöön. Yleisesti on tiedossa, että rangaistuskäytäntöön vaikuttaa tehokkaimmin ja nopeimmin minimi-, ei maksimirangaistuksen korotus. Seksuaalirikokset eivät tässä suhteessa ole poikkeus.

Muiden maiden lainsäädännöstä ei myöskään saada tukea muutostarpeelle. Eri maissa seksuaalirikosten määrittelyt, ikärajat mukaan lukien, vaihtelevat eikä yhtenäistä linjaa ole. Paineita rangaistusasteikon korottamiseen ainakaan perusmuotoisen teon osalta ei ole.

Rangaistusmaksimin käyttö laajentaisi viranomaisten oikeutta pakkokeinojen käyttöön. Tämän rikosnimikkeen soveltamisalaan sisältyy suhteellisen lieviäkin tekoja ja massiivisten pakkokeinojen käytön mahdollisuus vaarantaisi ainakin lievempiin tekomuotoihin syylliseksi epäiltyjen oikeusturvaa.

Törkeä lapsenraiskaus

Asianajajaliitto ei kannata esitystä.

Asianajajaliitto pitää sinällään hyvänä ehdotuksen mukaista teknistä ratkaisua, joka johtaisi tuomitsemiseen yhdestä rikoksesta nykyisen kahden rikoksen asemasta. Nykykäytäntö on tältä osin sekava.

Asianajajaliitto pitää tärkeänä sitä, että sukupuoliyhteys lapsen kanssa katsotaan aina raiskausrikokseksi. Ehdotus on parannus nykytilanteeseen, mutta ei ole Asianajajaliiton näkemyksen mukaan riittävä eikä oikea tapa nykytilanteen korjaamiseksi. Ehdotus ei paranna kaikkein nuorimpien ja voimakkainta suojaa tarvitsevien lasten asemaa tilanteissa, jossa he joutuvat sukupuoliyhteyden kohteeksi. Asianajajaliiton näkemyksen mukaan kiireisin uudistuksen tarve koskee heitä.

RL 20 luku on vuosien ja lukuisten uudistusten myötä muotoutunut kokonaisuudeksi, jossa kullakin yksittäisellä kriminalisoinnilla on oma asemansa suhteessa muihin tekomuotoihin. Uuden rikosnimikkeen lisääminen käytössä olevaan kokonaisuuteen on omiaan aiheuttamaan epätietoisuutta eri kriminalisointien keskinäisestä soveltamisesta ja asemasta suhteessa muihin tekoihin.

Yhden uuden rikosnimikkeen lisääminen voimassa olevaan kokonaisuuteen lisää muutospaineita myös muiden rikosten rangaistusasteikkoihin ja soveltamisalaan. Uuden rikosnimikkeen lisääminen tulee toteuttaa tarkastelemalla yhtäaikaisesti kaikkia samoja tunnusmerkistötekijöitä sisältäviä rikoksia, niiden soveltamisalaa ja rangaistusasteikkoa. Uuden tekomuodon lisääminen ilman laajempaa tarkastelua on vaarassa johtaa oikeuskäytännön vaihteluun ja hallitsemattomaan rangaistusasteikkojen muuttumiseen myös muiden tekomuotojen osalta.

Teknisen toteutuksen osalta ehdotettu kriminalisointi on poikkeus yleiseen lainsäädäntötekniikkaan. Ehdotuksella halutaan lisätä rangaistavaksi uusi kvalifioitu rikos, törkeä lapsenraiskaus – lainsäädäntöön ei kuitenkaan sisälly perusmuotoista tekoa, lapsenraiskaus. Lainsäädännön ja tuomitsemiskäytännön selkeys vaatii RL 20 luvussa kriminalisoitujen tekojen kokonaistarkastelua ja -uudistusta sen turvaamiseksi, että eri rikosten välinen soveltamisala pysyy selkeänä ja eri rikoksista seuraavat rangaistukset pysyvät oikeudenmukaisessa suhteessa keskenään. Koska jo nyt on nähtävissä tarve tarkastella uudelleen ainakin kaikkein pienimpiin lapsiin kohdistuvan sukupuoliyhteyden rikosnimikettä, tulee kaikkia muutostarpeita tarkastella yhtäaikaisesti selkeän ja oikeudenmukaisen kokonaisuuden varmistamiseksi.

Asianajajaliitto korostaa, että lapsen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ehdoton turvaaminen on tärkeä hyve, mutta ehdotetulla muutoksella Asianajajaliitto ei katso olevan vaikutusta tämän tavoitteen saavuttamiseen.

Asianajajaliitto on tyytyväinen hallituksen aktiivisuuteen hallituksen ryhtyessä selvittämään tarvetta lapsen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden parantamiseksi. Asianajajaliitto toivoo hallituksen jatkavan työtään lasten oikeusturvan parantamiseksi. Tilastot osoittavat, että lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat vuosien myötä yleistyneet ja yksi keino tilanteen parantamiseksi on lainsäädännön muuttaminen.

Helsingissä syyskuun 21. päivänä 2018

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI

Asianajaja Liisa Tarvainen, Asianajotoimisto Harsia & Tarvainen Ky, Tampere