Lainkäyttöä läpi vuosisadan — korkeimman oikeuden vaiheet julkaistu kirjana

Teoksen kirjoittajat ovat maamme eturivin oikeushistorian
asiantuntijoita. Professorit Lars Björne (emeritus), Jukka Kekkonen, Mia
Korpiola ja Heikki Pihlajamäki (teoksen toimittaja) tarjoavat
lukijoille ainutlaatuisen aikamatkan korkeimman oikeuden lainkäytön
vaiheisiin.

Esillä on tapa, jolla korkein oikeus sai muotonsa itsenäisen Suomen
syntyessä sekä sitä seuranneet traagiseen sisällissotaan ja sen
jälkimaininkeihin liittyneet vaiheet. Osansa saavat myös talvi- ja
jatkosodan poikkeusolosuhteet, korkeimman oikeuden evakkoajat Vaasassa
ja Laitilassa sekä aikaa seuranneet raskaat
sotasyyllisyysoikeudenkäynnit. Teoksen edetessä käsillä on korkeimman
oikeuden lainkäyttö jälleenrakennuksen toimeliaan kauden aikana,
radikaalin oikeuspolitiikan aika Juhannustanssit-oikeudenkäynteineen
sekä kansainvälistymisen kausi, jonka voidaan katsoa jatkuvan edelleen.
Tekstiä elävöittävät professori Korpiolan tietolaatikot, joissa esillä
on ajan ilmiöitä muun muassa sotasurmista Auervaaraan ja glamouriin,
Pohjoismaiden historian laajimmasta rikosjutusta ja naisten asemasta
korkeimmassa oikeudessa.

— Aihevalintojamme ei ole ohjannut pelkästään subjektiivinen
kiinnostus, vaan olemme tietoisesti valinneet jokaiselta aikakaudelta
teemoja, jotka mielestämme parhaiten luonnehtivat korkeinta oikeutta
kunkin ajanjakson yhteiskunnallisissa yhteyksissä. Tämä on myös
metodologisesti tärkeätä: haluamme esittää korkeimman oikeuden osana
yhteiskuntaa ja oikeuselämää, valaisee Heikki Pihlajamäki teoksen
lähtökohtia.

“…nykyhetki
ja tulevaisuus ovat ulottumattomissamme. Aika ei pysähdy emmekä siksi
saa otetta nykyhetkestä. Tulevaisuudesta emme voi tietää. Paikkamme
onkin vääjäämättä menneisyytemme määrittämä. Olemisen tapaamme voimme
siksi tutkia vain historian avulla. Ymmärtääksemme itseämme meidän on
tiedettävä mistä tulemme.”

– Oikeusneuvos Juha Häyhä teoksen esipuheessa.

Lainkäyttöä
läpi vuosisadan. Näkökulmia korkeimman oikeuden historiaan 1918-2018.
(Toim. Heikki Pihlajamäki), Helsinki, Edita 2018.

Tiedote: