Lausunto luonnoksesta Suomen 8. määräaikaisraportiksi kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan kv yleissopimuksen (CEDAW) täytäntöönpanosta

Dnro 43/2018

Lausuntopyyntönne: HEL7M1371-2, 21.6.2018

LAUSUNTO LUONNOKSESTA SUOMEN KAHDEKSANNEKSI MÄÄRÄAIKAISRAPORTIKSI KAIKKINAISEN NAISTEN SYRJINNÄN POISTAMISTA KOSKEVAN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN (CEDAW) TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

Suomen Asianajajaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Suomen kahdeksannesta määräaikaisraportista kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (CEDAW) täytäntöönpanosta.

Suomen Asianajajaliitto pitää Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2017–2019[1] laatimista ja hyväksymistä merkittävänä perus- ja ihmisoikeuksien edistämistä sekä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valvontaelinten Suomelle antamien suositusten toteuttamista edistävänä instrumenttina.

Artikla 3, määräaikaisraportin kohta 49

Kansallisessa perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmassa 2017–2019 on tunnistettu nimenomaisesti naisiin kohdistuvan väkivallan sekä siihen liittyvien raiskausta ja seksuaalista hyväksikäyttöä koskevien rikossäännösten tarkistamistarve ja naisten sukuelinten silpomisen erilliskriminalisointitarve.

Suomen Asianajajaliitto puoltaa perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmassa määritettyjä rikoslain tyypillisesti naisiin kohdistuvien seksuaalirikosten tunnusmerkistöjen tarkistamista. Suomen Asianajajaliitto kuitenkin huomauttaa, että naisten sukuelinten silpominen on rangaistavaa jo nykyisellään törkeänä pahoinpitelynä.

Artikla 5, määräaikaisraportin kohta 70

Lähestymiskiellon hakeminen on muuttunut maksulliseksi 1.1.2016 lukien niissä tapauksissa, joissa kieltoa ei myönnetä.[2] Maksullisuutta on tuomioistuinmaksulain esitöissä perusteltu sillä, että asiaryhmän maksulliseksi saattaminen saattaisi vähentää kiusantekomielessä tehtyjä hakemuksia, jollaisia saattaa liittyä esimerkiksi huoltajuusriitoihin. Hakemuksia tehdään tyypillisesti hyvinkin vähäisellä harkinnalla, ja niitä peruutetaan paljon.[3]

Suomen Asianajajaliitto kuitenkin huomauttaa, että lähestymiskiellon hakemisen muuttuminen maksulliseksi niissä tapauksissa, joissa kieltoa ei myönnetä, on voinut vaikuttaa heikentävästi esimerkiksi parisuhdeväkivaltaa kokeiden naisten mahdollisuuteen hakea lähestymiskieltoa.

Artikla 5, määräaikaisraportin kohta 73

CEDAW-komitea on Suomea koskevissa loppupäätelmissään vuonna 2014 kehottanut Suomea tarkistamaan raiskausrikoksia koskevaa lainsäädäntöään. Eduskunnan käsiteltävänä on lakialoite raiskausrikoksen tunnusmerkistön muuttamisesta siten, että suostumuksen puute kirjattaisiin nimenomaisesti raiskauksen tunnusmerkistötekijäksi.

Asianajajaliitto puoltaa lakialoitteen käsittelemistä ja sen selvittämistä, vastaako nykyinen raiskausrikoksen kriminalisointi ja oikeuskäytäntö muun muassa Istanbulin sopimuksen uhrin suostumuksen puutetta koskevia velvoitteita ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

Artikla 6, määräaikaisraportin kohdat 101-109

Ihmiskaupan ja parituksen tunnusmerkistöjen 1.1.2015 voimaan tulleet muutokset ovat selkeyttäneet tunnusmerkistöjen soveltamista, ja ihmiskaupan tunnusmerkistö vastaa muutoksen jälkeen myös paremmin kansainvälisten sopimusten ihmiskaupan määritelmiä. Tunnusmerkistöjen muutos ei kuitenkaan ole merkittävästi vaikuttanut siihen, että ihmiskauppaa tunnistettaisiin Suomessa paremmin. Erityisesti ihmiskauppa määräaikaisraportissa viitatun pakkoavioliiton muodossa jää usein tunnistamatta, samoin kuin avioliitossa tapahtuneet muut ihmiskaupan muodot, kuten seksuaalinen hyväksikäyttö tai pakkotyö.

Artikla 6, määräaikaisraportin kohdat 118-119

Ulkomaalaislaki sisältää ihmiskaupan uhrin mahdollisuuden saada oleskelulupa määräaikaisraportin kohdassa 118. mainituilla perusteilla. Tosiasiassa oleskelulupien myöntämiskäytännössä oleskelulupia ei myönnetä aina esitutkinnan ja oikeudenkäynnin ajaksi, vaan vasta, kun asia on käsitelty tuomioistuimessa ja asiassa on annettu ihmiskaupasta tuomio. Tämä ei Suomen Asianajajaliiton käsityksen mukaan vastaa oleskeluluvan myöntämisen tarkoitusta.

Suomen Asianajajaliitto huomauttaa, että CEDAW-komitean loppupäätelmissä ja suosituksissa 10.3.2014 kohdassa 21. (b) on Suomelle annettu suositus arvioida ihmiskaupan uhrin riskiä joutua käännytetyksi. Määräaikaisraportista ei suoraan ilmene, millä tavalla tämä loppupäätelmien mukainen arviointi on tehty.

Suomen Asianajajaliitto huomauttaa lisäksi, että ulkomaalaislain 40 §:n 1 momentin 7 kohdan nojalla ihmiskaupan uhrin harkinta-aikana tapahtuva oleskelu on laillista maassa oleskelua. Harkinta-ajan kuluessa ei näin ollen voida tehdä henkilön maasta poistamista koskevaa päätöstä, eikä myöskään aiemmin tehtyä maastapoistamispäätöstä voida panna täytäntöön.[4] Ulkomaalaislaista ei kuitenkaan ilmene samankaltaista maasta poistamista estävää määräystä koskien ihmiskaupan uhrin oleskeluluvan käsittelyaikaa, jos uhrilla on taustalla aiemmin tehty maastapoistamispäätös. Näin ollen tämän hetkisen lainsäädännön perusteella ihmiskaupan uhrille taataan laillinen maassa oleskelu harkinta-ajaksi. Mutta jos hänen oleskelulupahakemuksensa on vireillä vielä harkinta-ajan jälkeen, kuten yleensä on, ei uhrin maassa oleskelun laillisuutta ole lainsäädännön tasolla vahvistettu eikä maasta poistamista ole lainsäädännön tasolla estetty, jos uhrilla on aiemmin tehty maastapoistamispäätös. Tämä ongelma on konkretisoitunut erityisesti sellaisten ihmiskaupan uhriksi joutuneiden turvapaikanhakijoiden kohdalla, joilla on turvapaikkaprosessissa annettu maastapoistamispäätös.

Ulkomaalaislain 148 §:n 1 momentin 6 kohdan perusteella ulkomaalainen voidaan käännyttää, jos hänen voidaan perustellusta syystä epäillä myyvän seksuaalipalveluja. Näin ollen seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneella ihmiskaupan uhrilla on riski joutua maasta poistetuksi silloin, kun viranomainen ei tunnista ihmiskaupan uhria, vaan hänet määrätään käännytettäväksi em. ulkomaalaislainkohdan perusteella.

Helsingissä 31. päivänä elokuuta 2018

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI

Asianajaja Emilia Kaikkonen, Kaikkonen & Sunnari Asianajotoimisto Oy, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosoikeuden asiantuntijaryhmässä.

[1] http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79277

[2] Tuomioistuinmaksulaki 11.12.2015/1455-

[3] HE 29/2015, s. 29.

[4] HE 266/2014 vp s. 9.