Lausunto lapsidirektiivin täytäntöönpanosta

Dnro 44/2018

Lausuntopyyntönne: OM 16/41/2017, 25.6.2018

LAPSIDIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANO, OMML 22/2018

1. Yleistä

Asianajajaliitto kannattaa ehdotuksia käytännössä sellaisinaan, mutta esittää niistä muutaman huomautuksen jäljempänä.

2. Epäillyn oikeuksista ilmoittamista ja läsnäoloa kuulustelussa koskevat muutosehdotukset (ETL 4:16, 4:17 ja 7:14)

ETL 4:16 ja 4:17 sekä näihin liittyvät periaatteet

Asianajajaliiton näkemyksen mukaan mietinnössä esitetyt muutokset ovat kannatettavia.

Direktiivin tarkoituksena on, että tiedot annetaan selkeällä ja helposti ymmärrettävällä kielellä (2 artikla, joka vastaa ns. tiedonsaantidirektiivin 3 artiklan 2 kohtaa).

Tiedonsaantidirektiivin implementoinnin jälkeen laadittu ns. letter of rights on osoittautunut täysi-ikäisillekin epäillyille hankalasti ymmärrettäväksi ja teoreettiseksi. Alaikäisten kohdalla oikeuksiin pääseminen muodostuu vielä teoreettisemmaksi pelkästään viranomaisten antamien kirjallisten tai suullisten tietojen perusteella.

Näin ollen Asianajajaliitto korostaa, että tärkeimmässä käytännön roolissa tältä osin on direktiivin 6 artikla ja etenkin sen 2 ja 4 kohdat, joita täydentää direktiivin johdanto-osan 27 kappale, ja joissa säädetään oikeudesta avustajaan. Asianajajaliiton kokemuksen mukaan alaikäisiä kuullaan edelleen jopa vakavasta rikoksesta epäiltynä ilman avustajaa. Lapsen kuulustelussa on mahdollisesti paikalla ainoastaan sosiaaliviranomainen. Lisäksi epäviralliset puhutukset ja avustajan/puolustajan ”ohi” yhteyden ottaminen lapseen ovat myös valitettavan yleisiä.

Alaikäinen ei pääsääntöisesti itse osaa arvioida sitä, onko hänellä avustajan tarvetta kuulusteluissa. Sen arvioiminen voi olla hankalaa aikuisellekin. Tältä osin Asianajajaliitto katsoo, että direktiivi edellyttää lainsäädännön täydentämistä.

Sosiaaliviranomaiselle on ilmoitettava teosta ja varattava tilaisuus lähettää edustajansa kuulusteluun, jollei tämä ole selvästi tarpeetonta (ETL 7:16). Epäillyllä on oikeus avustajaan ja avustajalla on oikeus olla kuulustelussa läsnä, mutta esitutkintaviranomaiselle ei ole laissa säädetty velvollisuutta ilmoittaa kuulusteluista avustajalle. Asianajajaliitto pitää tätä epäkohtana ja katsoo, että lapsen oikeusturvaa tulisi tämän osalta vahvistaa.

Mainittujen seikkojen vuoksi Asianajajaliitto esittää, että esitutkintalakiin säädetään uusi kohta, joka luontevimmin voisi olla joko 4 luvun 10 §:n 3 momentti tai kenties kokonaan uusi 7 luvun 12 a §:

[joko 4 luvun 10 § 3 momentti tai 7 luvun 12 a §, jolloin alaotsikkona jälkimmäisessä voisi olla ”Alaikäisen epäillyn avustajan osallistuminen kuulusteluun”

Kun alle 18-vuotiasta epäillään rikoksesta tai rikollisesta teosta, esitutkintaviranomaisen on varmistettava, että hänellä on kuulusteluissa läsnä avustaja, jollei tämä ole selvästi tarpeetonta.

Uusi säännös toteuttaisi Asianajajaliiton käsityksen mukaan parhaiten direktiivin tavoitteita avustajan käytön turvaamisesta alaikäiselle. Perusteluissa tulisi myös tarkemmin määritellä, milloin avustajan käyttö voisi olla selvästi tarpeetonta. On syytä mainita, ettei avustajan läsnäoloa voida katsoa selvästi tarpeettomaksi pelkästään alaikäisen omalla ilmoituksella siitä, ettei avustajalle ole tarvetta. Alaikäisen oikeusturvaa ja tarvetta avustajaan tulee esitutkintaviranomaisen toimesta harkita laajemmin.

ETL 7:14

Esitys säännöksen ottamisesta epäillyn muulle läheiselle ilmoittamisesta on selkeästi kannatettava ja vastaa direktiivin 5 artiklan 2 kohtaa.

3. Alle 18-vuotiaan vangitsemista koskevat muutosehdotukset (PKL 2:11 ja 2:12)

Alle 18-vuotiaiden henkilöiden vangitsemisissa on Asianajajaliiton käsityksen mukaan noudatettu lain esitöistä ilmeneviä seikkoja, että lasten vapaudenriistoa on pidettävä viimesijaisena keinona ja myös korostettu vapaudenmenetysajan mahdollisimman lyhyttä kestoa.

Asianajajaliitto pitää näiden seikkojen nostamista lain tasolle kuitenkin kannatettavana ja direktiivin tavoitteiden mukaisena. Kohtuuttoman vangitsemisen kiellon soveltamisen kynnys on varsin korkealla, joten pakkokeinolakiin esitettävät erilliset ja nimenomaiset säännökset näiltä osin ovat perusteltuja.

4. Alle 18-vuotiaan vastaajan oikeuksista ilmoittaminen pääkäsittelyyn kutsun yhteydessä (ROL 5:15 a)

Asianajajaliitto kannattaa sinänsä ehdotuksia, joita pitää direktiivin mukaisina. Asianajajaliitto korostaa jälleen, että kirjallisesta ilmoituksesta tulee tehdä mahdollisimman selkokielinen ja siinä tulee olla konkreettisia ohjeita, jotta oikeuksien toteutuminen myös käytännön tasolla onnistuu.

Helsingin käräjäoikeus on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että käytännössä alle 18-vuotiailla syytetyillä ei vielä syytteen tultua nostetuksi ole puolustajaa. Helsingin käräjäoikeudella on käytäntönä lähettää alle 18-vuotiaille selkokielinen lomake, jossa kerrotaan mm. oikeudesta puolustajaan. Helsingin käräjäoikeuden mukaan nuoret huoltajineen eivät tule oikeusministeriön standardiohjeen perusteella tietoiseksi oikeudestaan kääntyä suoraan myös rikosasioita hoitavan asianajotoimiston puoleen. Asianajotoimistoista voi puolustajan saada nopeammin kuin oikeusaputoimistoista. Helsingin käräjäoikeus on lausunnossaan nostanut esiin hyviä käytäntöjään, jotka tulisi Asianajajaliiton näkemyksen mukaan huomioida jatkovalmistelussa.

5. Nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä annettua lakia koskeva muutosehdotus (4 §:n 2 momentin kumoaminen)

Direktiivi vaikuttaa tältä osin edellyttävän nimenomaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tehtävää nuoren olosuhteiden selvittämistä. Syyttäjän pyyntö seuraamusselvityksen tekemiselle laissa mainitussa tilanteessa on tästä syystä direktiivin mukaisena perusteltu, vaikka tilanne tosiasiassa saattaa muuttua sellaiseksi, ettei selvitystä pystytä tekemään.

6. Tutkintavankeuslain ja poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain muutosehdotukset

Tältä osin huomioksi sopii mutatis mutandis tämän lausunnon kohta 2. Nuorelle epäillylle annettava lista oikeuksista ei tosiasiassa suinkaan välttämättä takaa oikeuksien ymmärtämistä. Erityisen tärkeää on kirjallisen ilmoituksen lisäksi se, että turvataan avustajan tehokas käyttö koko vapaudenmenetyksen ajan.

7. EU-luovuttamislain muutosehdotukset (EU-luovuttamislaki 20 a ja 21 c §)

Tältä osin Asianajajaliitolla ei ole huomautettavaa.

8. Muuta

Direktiivin 9 artikla, esitutkintalain 9 luvun 3 §

Direktiivi ei näytä välttämättä edellyttävän, että alaikäisen kuulustelutilaisuus tallennetaan audiovisuaalisin keinoin. Asianajajaliitto on kuitenkin jo aikaisemmin esittänyt kantanaan, että kuulustelutilaisuudet tulisi useammin ja pääsäännön mukaan tallentaa. Tallentaminen tulisi tehdä kuvatallenteelle tai vähintään äänitallenteelle.

Asianajajaliiton käsityksen mukaan esimerkiksi Pasilan poliisitalon remontin yhteydessä kuulusteluhuoneisiin rakennettiin valmius tallenteiden käyttöön, mutta niitä ei käytännössä edelleenkään käytetä kuulusteluissa. Koska kuulustelujen tallentaminen on edelleen harvinaista, tulisi asiasta oikeusturvan parantamiseksi säätää laissa.

Direktiivin implementoinnin yhteydessä ainakin alaikäisen epäillyn kuulustelun tallentaminen tulisi säätää pääsäännöksi. Vähintään tallentamisesta toivoisi mainittavan perusteluissa siten, että sen tulisi olla alaikäisten kuulusteluiden kohdalla pikemmin pääsääntö kuin poikkeus.

Direktiivin 14 artikla, esitutkintalain 9 luvun 7 §:n 2 momentti

Asianajajaliitto pitää yksityisyyden suojaa tärkeänä asiana, niin alaikäisten rikoksesta epäiltyjen kuin asianomistajienkin osalta (joista jälkimmäisiä direktiivi ei sinänsä koske). Tällä hetkellä ongelmana alaikäisten kuulustelutallenteiden luovuttamisessa on se, että lain poikkeuksesta on tehty myös asianosaisten kohdalla pääsääntö (ETL 4:15 6 momentin toinen virke -> ETL 9:7.2). Käytännössä tallenteita ei siis luovuteta avustajille.

Ns. lupalakimiesjärjestelmän säätämisen jälkeen kaikki esitutkinnassa avustavat avustajat ovat julkisen valvonnan alaisia henkilöitä. Tallenteiden katsominen esitutkintaviranomaisen tiloissa on yleensä jokseenkin hankala järjestää, ja lisäksi aikataulut pitäisi saada sovitettua paitsi päämiehen ja avustajan kesken, myös esitutkintaviranomaisen kanssa. Tallenteita joudutaan usein kelailemaan ja niihin joudutaan mahdollisesti palaamaan asian käsittelyn myöhemmässä vaiheessa; tallenteen katsominen kertaalleen ei välttämättä riitä. Erityisesti ongelmat korostuvat suuremmissa poliisipiireissä, mutta myös pääkaupunkiseudulla on tähän liittyen käytännön ongelmia.

Asianajajaliitto esittää pohdittavaksi sellaista esitutkintalain täsmennystä, joka tosiasiassa toteuttaisi kuulustelutallenteen luovuttamisen esitutkinnassa avustajaksi kelpoiselle avustajalle.

Tämän direktiivin implementointivaiheessa voisi ainakin perusteluissa todeta, että varsinkin epäillyn avustajan on pääsääntöisesti saatava tallenteesta kopio käyttöönsä. Kysehän on nimenomaan epäillyn yksityisyyden suojasta.

Helsingissä, 15. päivänä elokuuta 2018

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI

Asianajaja Jussi Sarvikivi, Asianajotoimisto Reims & Co Oy, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmässä.