Lausunto kuluttajaluottoihin liittyvän lainsäädännön uudistamisesta

Dnro 44/2018 

 

Lausuntopyyntönne: VN/900/2018, 25.6.2018

 

KULUTTAJALUOTTOIHIN LIITTYVÄN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

 

 

Yleistä

 

Yleiset huomionne esityksestä?

 

Esitys on lähtökohtaisesti kannatettava jäljempänä ilmenevin täsmennyksin.

 

 

 

Esityksen yleisperustelut

 

Huomionne esityksen yleisperusteluista?

 

Perustelut ovat parantuneet merkittävästi verrattuna arviomuistioon 17.12.2017. Tähän on saattanut vaikuttaa lausuntokierroksella annettu kritiikki, mitä on merkittävin osin otettu esityksessä huomioon.

 

Tilasto- ja selvitysosuutta voisi täydentää yhteenvedolla, miten lukuisat numerotiedot liittyvät juuri nyt esillä olevaan lainmuutokseen ja miltä osin niille on annettu esityksessä erityistä merkitystä.

 

 

Huomionne erityisesti esityksen vaikutusarviointia koskevasta osiosta? Onko vaikutukset näkemyksenne mukaan arvioitu oikein? Onko ja miltä osin vaikutusarviota syytä täydentää?

 

Uudistamistarpeet, joita lainmuutos aiheuttaisi luotonantajien tietojärjestelmiin, ovat todennäköisesti suuremmat kuin vaikutusarvioissa on annettu ymmärtää.

 

 

Yksityiskohtaiset perustelut

 

Huomionne kuluttajansuojalakia koskevista yksityiskohtaisista perusteluista?

 

Todelliseen vuosikorkoon perustuvasta korkokattosäännöksestä luopuminen esitetyillä perusteilla on ymmärrettävää, vaikka hintasääntelyn laajentaminen yli 2 t€ luottoihin ei ole ongelmatonta. Korkokaton suuruuden kaksiportaisuus mahdollistaa keinotekoiset järjestelyt, mihin esityksessä tulisi kiinnittää enemmän huomioita. Korkokattosäännöksen laajentaminen myös hyödykesidonnaisiin luottoihin on järjestelmän ymmärrettävyyden ja yhdenmukaisuuden vuoksi perusteltua.

 

Hintasääntelyn rikkomisen seuraamukset saattavat yksittäistapauksessa olla elinkeinonharjoittajalle kohtuuttomat. Rikkomus saattaa olla vähäinen. Muukin kuin esityksessä viitattu luotonantajan hinnoitteluperusteiden monimutkaisuus saattaa johtaa – väitetysti ammattitaidosta riippumatta – inhimilliseen virheeseen. Luotonantaja menettäisi tällöin kaikin osin oikeuden korkoon ja kulukorvauksiin. Esitykseen voisi lisätä varauksen yksittäistilanteita koskevista kohtuuttomuuksista.

 

Kohtuuttomien sopimusehtojen sääntely on esityksessä todetusti EU-säännösten vuoksi monimutkaista. Soveltamisalan laajentaminen muihinkin kuin sopimusehtodirektiivin kattamiin luottosopimuksiin on järjestelmän yhtenäisyyden ja kuluttajien yhdenmukaisen suojan vuoksi perusteltua. Käytännössä esityksessä käsiteltyä suurempi ongelma on KSL 4 luvun soveltamisalan ulkopuolelle jäävien kuluttajasopimusten kohtuuttomuus. Kuluttajan neuvotellessa erikseen sopimuksesta lopputulos saattaa kuluttajan ymmärtämättä olla yhtä kohtuuton kuin KSL 4 lukua sovellettaessa, mutta sopimusta ei sovitella kansallisten yleisten sopimusoikeudellisten tulkintasääntöjen perusteella.

 

 

Huomionne korkolakia ja saatavien perinnästä annettua lakia koskevista yksityiskohtaisista perusteluista?

 

Esitys on perusteltu.

 

 

Huomionne oikeudenkäymiskaarta koskevista yksityiskohtaisista perusteluista?

 

Esitys on pitkälti EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä johtuva ja siten perusteltavissa. Ratkaisukäytännön muuttuessa oikeudenkäymiskaarta saatetaan joutua muuttamaan jatkossakin.

 

 

Mahdolliset muut huomionne yksityiskohtaisista perusteluista?

 

Positiivisen luottorekisterin käyttöön ottaminen Suomessa saattaa olla perusteltua.

 

 

Pykäläluonnokset

 

Kuluttajansuojalaki

 

Huomionne kuluttajansuojalakiin ehdotetuista muutoksista?

 

Ks. edellä.

 

 

Esitysluonnoksen mukaan asuntoluotot, joiden vakuudeksi annetaan asunto-omaisuutta, rajattaisiin luottokustannuskattoa (KSL 7 luvun 17 a §) koskevan säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle. Pidättekö rajausta perusteltuna?

 

Rajaus on todennäköisesti perusteltu, mutta esitetyt perustelut ovat riittämättömät. Esitys edellyttäisi tältä osin lisäselvitystä, esimerkiksi konkretisointia.

 

 

Luottokustannuskattoa koskevan säännöksen perusteella (KSL 7 luvun 17 a §:n 2 ja 3 momentti) kuluttajalta saisi periä muita luottokustannuksia saman määrän joka vuosi. On kuitenkin todennäköistä, että kulut tyypillisesti suurimmillaan luotonmyöntövaiheessa. Olisiko perusteltua, että enimmäiskulumäärä olisi suurempi ensimmäisenä vuotena, vai onko asianmukaista, että katto on sama joka vuosi?

 

Olisi, mikäli luotonantajien tietojärjestelmien päivittäminen asian vuoksi ei ole kohtuuttoman suuritöistä tämän asian merkitykseen nähden.

 

 

Huomionne luottokustannuskattoa koskevasta siirtymäsääntelystä? Tulisiko sääntelyn näkemyksenne mukaan koskea myös ennen lain voimaantuloa tehtyjä sopimuksia? Jos, niin minkälaista siirtymäsääntelyä pitäisitte tarkoituksenmukaisena?

 

Jos ja kun esitys johtaisi siihen, että luotonantajat joutuisivat käymään voimassa olevat sopimukset lävitse sen varmistamiseksi, että nykyinen sopimuskanta ei sisällä lainmuutoksen vuoksi kiellettyjä ehtoja, siirtymäajan pitää olla pitkä.

 

 

Muut lakiehdotukset

 

Korkolakia ja saatavien perinnästä annettua lakia koskevat huomionne?

 

Esitys on perusteltu.

 

 

Huomionne oikeudenkäymiskaareen ehdotetuista muutoksista?

 

Ks. edellä.

 

OK 14 a §:n ehdotettu muutos on epätarkka siltä osin kuin kuluttajan osalta viitataan muuhun velalliseen (”… kuluttajan tai muun velallisen suojaksi säädettyjen pakottavien säännösten vastainen …”).

 

Mikäli muulla velallisella tarkoitetaan yksinomaan vertaislainan nostajaa, voisi sen kirjata suoraan lakitekstiin. Nopeasti luettuna virkkeen voi ymmärtää myös siten, että siinä viitataan muuhun velallisen suojaksi säädettyjen pakottavien säännösten vastaisuuteen.

 

 

Helsingissä 10. päivänä elokuuta 2018

 

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

 

Jarkko Ruohola

 

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

 

 

LAATI

 

Asianajaja Olli Pohjakallio, Asianajajaliiton sopimusoikeus ja kuluttajansuoja -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja