Lausunto Jehovan todistajien asevelvollisuudesta vapauttamista koskevaa lainsäädäntöä arvioineen työryhmän mietinnöstä

Dnro 55/2018

Lausuntopyyntönne: VN/3415/2018, 4.7.2018

LAUSUNTO JEHOVAN TODISTAJIEN ASEVELVOLLISUUDESTA VAPAUTTAMISTA KOSKEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ ARVIOINEEN TYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) esittää seuraavaa.

Mietinnön tavoite saattaa vakaumuksensa perusteella aseistakieltäytyjät yhdenvertaiseen asemaan vakaumuksesta riippumatta on kannatettava. Tietyn ryhmän vapauttaminen kokonaan maanpuolustusvelvollisuudesta erityislailla sopii huonosti Suomen perustuslain perusoikeusjärjestelmään ja mietinnössä täysin aiheellisesti todetaan sen olevan perustuslain vastainen. Mietinnön mukaan nykyisen siviilipalvelusjärjestelmän ominaisuus ei ole Jehovan todistajien opin sisällön tai uskonnollisen yhdyskunnan sääntöjen vastainen, joten alkuperäisiä syitä, joiden vuoksi Jehovan todistajia koskeva vapautuslaki aikanaan säädettiin, ei ilmeisesti enää ole. Mahdollisuus siviilipalveluksen suorittamiseen Jehovan todistajien uskonnollisessa yhdyskunnassa vähentää entisestään ristiriitaa, joka uskonnon ja siviilipalveluksen suorittamisen välillä on aikaisemmin katsottu olleen. Aika on ajanut selvästi vapautuslain tarkoituksen ja tarpeellisuuden ohi.

Mietinnössä on todettu, että jatkoselvityksiä tulisi tehdä perustuslain 127 §:n maanpuolustusvelvollisuuden sisällön päivittämiseksi ja siviilipalveluksen kehittämiseksi. Tämä on kannatettavaa.

Ottaen huomioon, että vapautuslakiin perustuvan järjestelmän muuttamiselle ei ole perusoikeuksien näkökulmasta estettä, vaan perustuslain yhdenvertaisuusvaatimus pikemminkin edellyttää muutosta, olisi tarpeen arvioida lähinnä niitä toteuttamisvaihtoehtoja, joilla muutos toteutetaan.

Mietinnössä ehdotetaan muutoksen toteuttamistavaksi, että vapautuslaki kokonaisuudessaan kumotaan. Asianajajaliitto pitää tätä yksinkertaisimpana ja kansalaisten yhdenvertaisuuden parhaiten toteuttavana menettelytapana, koska Jehovan todistajien erityisasema suhteessa maanpuolustusvelvollisuuteen poistetaan kokonaan.

Ainoa toinen realistinen tapa vapautuslakiin liittyvän yhdenvertaisuusongelman poistamiseksi olisi vapautuksen laajentaminen kaikkiin uskonnollisiin ja eettisiin vakaumuksiin. Mietinnössä kuitenkin lähdetään siitä, että tämä vaarantaisi yleisen asevelvollisuuden, ellei vapautukseen liittyisi huolellista vakaumuksen tutkimismenettelyä tai vapautus perustuisi muutoin tiukkoihin kriteereihin. Lähtökohdaksi on otettu, että vapautuksen myöntäminen rajoittuisi poikkeustapauksiin.

Erityisen vakaumuksen tutkimismenettelyn käyttöön ottaminen olisi paluuta vanhaan menettelyyn, jossa aseista kieltäytyjän vakaumuksen aitoutta tutkittiin siviilipalvelukseen hyväksymisen edellytyksenä. Yksilön vakaumuksen vahvuuden ja aitouden tutkimiseen liittyisi monenlaisia ajatuksen, omantunnon ja uskonnonvapauden kunnioittamisen ongelmia, joten tutkimismenettelyn käyttöönottoa ei voida pitää perusoikeuksien kannalta asianmukaisena. Perusoikeuksien kunnioittamisen vuoksi kenenkään vakaumuksen aitoutta ja vahvuutta ei tulisi ottaa viranomaismenettelyssä tutkinnanalaiseksi tai asettaa kyseenalaiseksi. Olisi ongelmallista, jos viranomaispäätöksellä määriteltäisiin yksilön vakamuksen aitous ja vahvuus. Tutkimismenettely edellyttäisi lisäksi menettelysäännöksiä ja muutoksenhakumahdollisuutta. Tilannetta, jossa yksilö joutuisi hakemaan esimerkiksi hallintotuomioistuimelta muutosta päätökseen, jossa hänen vakamuksensa on arvioitu toisenlaiseksi kuin hän itse sen kokee, voidaan pitää suomalaiselle oikeusjärjestelmälle vieraana.

Vapautuslain soveltamisalan laajentaminen tällä tavoin ei ole kannatettava vaihtoehto. Vapautusmahdollisuuden laajentaminen ilman vakaumuksen tutkintaa tarkoittaisi käytännössä vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen siirtymistä, jota ei ole mietinnössä otettu arvioitavaksi.

Mietinnössä on kiinnitetty huomiota myös siihen, ettei lain kumoaminen aiheuta ennakoimattomia seurauksia sellaisten Jehovan todistajien asemaan, jotka ovat hakeneet kumottavan lain mukaista lykkäystä asevelvollisuuden suorittamisesta. Lain mukaista vapautusta asevelvollisuuden suorittamisesta on käytännössä edeltänyt lykkäysmenettely, jonka jälkeen vapautus on myönnetty. Mietinnössä ehdotetaan ennen lain kumoamista lykkäystä hakeneille Jehovan todistajille kertaluonteista mahdollisuutta hakea kumottavan lain mukaista vapautusta asevelvollisuudesta kolmen kuukauden määräajassa lain kumoamisen jälkeen.

Yksilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin vaikuttavan lainsäädännön ennakoitavuus on tärkeä osa yksilön oikeusturvaa. Yksilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin puuttumiseen taannehtivasti tulee suhtautua varauksellisesti.

Mietinnössä kuitenkin ehdotetaan Suomen perustuslain yhdenvertaisuuden vaatimuksen kannalta ongelmallisen erityiskohtelun jatkamista tiettyjen Jehovan todistajien kohdalla vielä lain kumoamisen jälkeen. Mietinnössä korostetaan tältä osin asevelvollisuuden suorittamisen lykkäysvaiheessa olevien oikeutettuja odotuksia, mutta yhdenvertaisuuteen liittyvän ongelmallisuuden jatkuminen siirtymäajan jätetään pelkän maininnan varaan.

Esityksessä on kyse suhteellisen poikkeuksellisesta punninnasta, jossa ovat vastakkain kaikkien yksilöiden oikeutettu odotus yhdenvertaisesta kohtelusta ja tiettyjen yksilöiden oikeutettu odotus lakiin perustuvan erityiskohtelun jatkumisesta tietyn rajoitetun ajan lain muutoksen jälkeen. Yleisesti voidaan todeta, että konkreettisesti yksilön oikeuksia rajoittavien ja velvollisuuksia laajentavien lain muutosten taannehtivalle vaikutukselle on esitettävä painavampia perusteita kuin sen turvaaminen, että kaikilla on oikeus kokea, että yhdenvertaisuus lainsäädännössä toteutuu.

Asianajajaliitto ei vastusta mietinnön esitysluonnoksen voimaantulosäännöksessä ehdotettua siirtymäaikaa, jolloin yksittäiset Jehovan todistajat voivat edelleen saada vapautuksen asevelvollisuuden suorittamisesta. Kuitenkin yksilöiden ja kollektiivisten oikeutettujen odotusten välistä ristiriitaa tulisi esityksen jatkovalmistelussa pohtia ja käsitellä laajemmin, koska erityiskohtelun jatkaminen lain kumoamisen jälkeen jatkaa yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista oikeustilaa.

Asianajajaliitto pitää mietinnön esityksiä kannatettavina.

Helsingissä 16. päivänä elokuuta 2018

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI

Asianajaja Ville Punto, Asianajotoimisto Punto Oy, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu hallinto-oikeuden asiantuntijaryhmässä.