Lausunto HE-luonnoksesta laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain, sakon täytäntöönpanosta annetun lain 37 §:n ja pakkokeinolain muuttamisesta

Dnro 49/2018

Lausuntopyyntönne: VN/855/2018, 29.6.2018
LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAEIKSI VANKEUSLAIN, TUTKINTAVANKEUSLAIN, SAKON TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA ANNETUN LAIN 37 §:N JA PAKKOKEINOLAIN MUUTTAMISESTA

Suomen Asianajajaliitolta on pyydetty lausuntoa luonnoksista yllä yksilöidyllä tavalla. Asianajajaliitto lausuu seuraavaa.

Miehittämättömät kulkuneuvot ja niihin puuttuminen

Tarve varmistaa se, että miehittämättömillä kulkuneuvoilla ei toimiteta vankiloihin esimerkiksi huumeita, on perusteltu.

Kysymyksiä herättää, miten esimerkiksi kulkuneuvojen ohjaajan paikannustietojen selvittäminen ja käsittely rinnastuu pakkokeinolaissa säädettyihin telepakkokeinoihin, joista päättää tuomioistuin (PL 10 luku). Tällä lakiluonnoksella annettaisiin Rikosseuraamusvirastolle, joka ei ole esitutkintaviranomainen, toimivalta hankkia teknisin keinoin tiedot esimerkiksi siitä, missä kauko-ohjauspaikka on. Vastaavia tavoitteita on pakkokeinolain sijaintitietojen ja tukiasematietojen hankkimista koskevilla säännöksillä. Sääntely on yksityiskohtaista ja sääntelyssä on olennaista, että asiasta päättää tuomioistuin, ja että salaisten pakkokeinojen käytöstä on ilmoitettava myös kohteelle tietyssä määräajassa.

Lakiehdotuksessa on mainittu, että poliisilla olisi pakkokeinolain perusteella oikeus saada Rikosseuraamusviraston keräämä data. Lakiehdotukseen ei sisälly kontrollimenetelmiä siitä, että signaalien käsittelyä ei tehdä tosiasiassa tavalla, joka vastaa salaisia pakkokeinoja ja sellaisena kuuluisi käräjäoikeuden päätettäväksi.

Miehittämättömään kulkuneuvoon puuttumisen kokonaisarvostelussa yksi huomioon otettavista kriteereistä olisi ehdotuksen mukaan käytettävissä olevat voimavarat, mitä ei ole pidettävä riittävänä perusoikeuksien rajoitusedellytysten kannalta. Voimavarat eivät voi vaikuttaa siihen, milloin luottamukselliseen viestinnän suojaan on oikeutettua puuttua.

Asia voitaneen käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Sylkemisen estävän suojan käyttö

Sylkemisen estävän suojan (sylkyhupun) käyttö muodostaa erityisen voimakkaan puuttumisen vangin henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja sitä koskevaan perusoikeuteen. Toisaalta on selvää, että vankilan henkilökunnan työturvallisuus ja henkilökohtainen koskemattomuus on kyettävä turvaamaan myös tilanteissa, joissa vanki sylkee. On tärkeää, että sylkyhupun käytöstä säädetään laissa ja tästä syystä esitys on perusteltu. Ehdotettu laki korjaa epäkohdan, johon apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa asiassa 2382/2/14 on kiinnitetty huomiota.

Hupun asianmukaisuuteen on mahdotonta ottaa kantaa. Luonnoksessa esitetään, että huppu tai side, joka peittää sekä nenän että suun, ei oikein käytettynä vaikuttaisi huputetun tai sidotun henkilön hengittämiseen. Olennaista lienee se, miten valvotaan ja varmistetaan, että välineitä käytetään oikein, ja että niitä ei ennen kaikkea käytetä tilanteissa, joissa sylkemisriskiä ei ole tai se on alhainen. Hupun käytöstä ei saa muodostua vakiokäytäntöä, eikä ehdotettu lakiteksti tällaista mahdollista. Huputtamista saadaan käyttää vain, kun se on välttämätöntä.

Asia voitaneen käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Sakon täytäntöönpanoa koskevasta muutoksesta tai tutkinta-arestia koskevien pakkokeinolain säännösten muutoksista ei ole lausuttavaa.

Helsingissä 30. päivänä elokuuta 2018

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI
Asianajaja Mikko Ruuttunen, Asianajotoimisto Susiluoto Oy, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmässä.