Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus tutkintavankeuden päättämisestä
23.8.2018 | OikeusuutisetEnnakkoratkaisupyyntö – Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely – Direktiivi (EU) 2016/343 – 3, 4 ja 10 artikla – Syyttömyysolettama – Julkiset viittaukset syyllisyyteen – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 6, 47 ja 48 artikla – Oikeus vapauteen – Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen – Syyttömyysolettama ja oikeus puolustukseen – Tutkintavankeuden laillisuuden valvontamenettely
Nyt käsiteltävänä
oleva ennakkoratkaisupyyntö, jonka Spetsializiran nakazatelen sad
(erityisrikostuomioistuin, Bulgaria) toimitti unionin tuomioistuimen
kirjaamoon 11.5.2018, koskee eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien
näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden
lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä 9.3.2016 annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/343(2)
3 artiklan, 4 artiklan 1 kohdan ja 10 artiklan sekä Euroopan unionin
perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 ja 48 artiklan
tulkintaa.
Ennakkoratkaisupyyntö
on esitetty asiassa, jonka on saattanut vireille myymälän aseellisesta
ryöstöstä epäilty Emil Milev häntä vastaan käytetyn pakkokeinon eli
tutkintavankeuden päättämiseksi.
Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus
Julkisasiamiehs ehdottan, että unionin tuomioistuin vastaa
Spetsializiran nakazatelen sadin esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin
seuraavasti:
1) Euroopan unionin
perusoikeuskirjan 6 ja 48 artiklaa ja eräiden syyttömyysolettamaan
liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden
lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä 9.3.2016 annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/343 3 ja
4 artiklaa on tulkittava siten, että kun rikosoikeudellisen menettelyn
kohteena oleva henkilö esittää hänen syyllisyyttään vastaan puhuvia
todisteita, jotka eivät vaikuta epätodennäköisiltä eivätkä
merkityksettömiltä, tuomioistuimen, joka tutkii hänen
tutkintavankeuttaan koskevan muutoksenhaun, on otettava ne huomioon
yhdessä syyllisyyttä tukevan näytön kanssa ja arvioitava, onko
todennäköisiä syitä epäillä kyseisen henkilön syyllistyneen kyseiseen
rikokseen.
2) Jos
rikosoikeudellisen menettelyn kohteena olevan henkilön tutkintavankeutta
koskevan päätöksen perusteluista ilmenee, että tuomarille on
muodostunut kanta hänen syyllisyydestään, kyseinen tuomari ei voi
ratkaista asiakysymystä asiassa rikkomatta perusoikeuskirjan 47 artiklan
2 kohtaa. Sellaiset perustelut, joissa rikosoikeudellisen menettelyn
kohteena olevaan henkilöön viitattaisiin syyllisenä, vaikka hänen
syyllisyyttään ei ole laillisesti näytetty toteen, loukkaisivat myös
perusoikeuskirjan 48 artiklassa määrättyä ja direktiivin 2016/343 3 ja
4 artiklassa säädettyä riippumatta siitä, ratkaiseeko kyseinen tuomari
myöhemmin rikosoikeudellisen menettelyn kohteena olevan henkilön
syyllisyyttä koskevan kysymyksen.
3) Jos
rikosoikeudellisen menettelyn kohteena olevan henkilön
tutkintavankeutta koskevan kysymyksen ratkaiseva tuomari pelkästään
arvioi sitä, onko todennäköisiä syitä epäillä tämän henkilön
syyllistyneen kyseiseen rikokseen, tämä tuomari voi osallistua
asiakysymyksen ja näin ollen rikosoikeudellisen menettelyn kohteena
olevan henkilön syyllisyyttä koskevan kysymyksen ratkaisemiseen.