Verkkotunnuksen merkitsemistä ei siirretty sen aiemmalle käyttäjälle
2.7.2018 | OikeusuutisetMarkkinaoikeus: A ja B > Viestintävirasto
verkkotunnuksen merkitseminen oikeudenhaltijalle – vakiinnuttaminen
A on vaatinut, että markkinaoikeus
kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja määrää verkkotunnuksen X.fi
merkittäväksi hänen käyttöönsä.
Inhimillisen
virheen vuoksi palveluntuottaja ei ollut uudistanut valittajan
verkkotunnusta, jolloin vastaaja on merkinnyt sen nimiinsä. Verkkotunnus
X.fi on ollut valittajan henkilökohtaisessa ja hänen perheensä käytössä
vuodesta 2011 lukien, ja verkkotunnus tulisi palauttaa tähän aiempaan
olotilaan. Verkkotunnusta on myös käytetty valittajan Santar Invest Oy
-konsultointiliiketoiminnassa, ja se on merkittävä osa yrityksen
brändiä. X.fi on ollut laajassa käytössä kansainvälisissä yhteyksissä,
kuten X-nimellä tapahtuvassa konsultoinnissa esimerkiksi Yhdysvalloissa.
Nimen pitkäaikaisen käytön perusteella sen voidaan katsota
vakiinnuttaneen asemansa merkkinä. Valittajan sukunimeä Patentti- ja
rekisterihallitus ei ole hakemuksesta huolimatta suojannut.
– – –
Asiassa esitetyn selvityksen
perusteella valittajalla ei ole ollut verkkotunnuksen
merkitsemishetkellä 11.1.2017 verkkotunnusta vastaavaa rekisteröityä
suojattua nimeä tai merkkiä. Pelkkä sukunimi ei ole sellaisenaan laissa
tarkoitettu suojattu nimi. Myöskään mitään verkkotunnusta muistuttavaa
rekisteröityä suojattua nimeä tai merkkiä ei ole esitetty tai tullut
ilmi.
Valittajan onkin katsottava perustaneen vaatimuksensa
lähinnä siihen, että nimi X tai X.fi olisi verkkotunnuksena,
tavaramerkkinä taikka toiminimenä vakiintunut.
Markkinaoikeus
toteaa, että sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa
suojatulla nimellä tai merkillä on tarkoitettu muun ohella
toiminimilaissa tarkoitettua vakiintunutta nimeä tai toissijaista
tunnusta taikka tavaramerkkilaissa tarkoitettua vakiinnutettua
tavaramerkkiä. Verkkotunnuksen aiempi “vakiintunutkaan” käyttö ei siten
ole sellaisenaan sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa
tarkoitettu peruste verkkotunnuksen poistamiselle.
Markkinaoikeus
toteaa vielä, että toiminimen, toissijaisen tunnuksen tai tavaramerkin
vakiintumisen tulisi olla siitä mahdollisesti esitettävän näytön
perusteella sellaisella tavalla ilmeisen selvää, ettei sen toteaminen
edellyttäisi Viestintävirastolta ja siten myöskään tässä valitusasiassa
markkinaoikeudelta sen laatuista tunnusmerkkioikeudellista arviointia,
joka on käsiteltävissä vain riita-asiassa. Tässä tapauksessa näyttöä
valittajan toteamasta vakiintumisesta ei ole esitetty, eikä
verkkotunnuksen voida siten katsoa myöskään vastaavan tai muistuttavan
mitään valittajan vakiinnutettua suojattua nimeä tai merkkiä.
Edellä
todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole esitetty
sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentissa
säädettyjä perusteita verkkotunnuksen merkitsemiselle valittajan
käyttöön.