Kahdeksan vuoden takainen väkivaltarikostuomio esti hyväksymisen järjestyksenvalvojaksi

Poliisilaitos oli hylännyt
järjestyksenvalvojaksi hyväksymistä koskevan hakemuksen, koska hakija
oli kahdeksan vuotta aikaisemmin tuomittu muun ohella laittomasta
uhkauksesta, pahoinpitelystä ja törkeästä pahoinpitelystä. Valituksessa
esitettiin muun ohella, että tuomiota, jolla hakija oli tuomittu alle
kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, ei olisi tullut ottaa
huomioon hänen hakemustaan käsiteltäessä, sillä rikosrekisterilain
mukaan tieto tällaisesta tuomiosta on poistettava rikosrekisteristä
viiden vuoden kuluttua. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli kysymys
siitä, oliko poliisilaitos voinut arvioida, ettei hakija mainitun
tuomion perusteella täyttänyt hakijalle yksityisistä
turvallisuuspalveluista annetussa laissa asetettua vaatimusta
rehellisyydestä ja luotettavuudesta.

Korkein hallinto-oikeus
totesi, että sillä, miten pitkä aika rikosrekisterilaissa on säädetty
merkinnän rikosrekisteristä poistamiselle, ei ollut välitöntä
oikeudellista merkitystä asiaa ratkaistaessa. Poistamisaika kuitenkin
kuvasti osaltaan rikoksen vakavuutta ja tämä seikka oli sinänsä otettava
huomioon järjestyksenvalvojaksi hyväksymistä koskevassa arvioinnissa.
Poliisilaitos ei kuitenkaan ollut sidottu rikosrekisteristä ilmeneviin
tietoihin, vaan henkilön rehellisyyttä, luotettavuutta ja sopivuutta
tehtävään arvioitaessa voitiin käyttää kaikkia käytettävissä olevia
tietoja henkilön aikaisemmasta ja nykyisestä käyttäytymisestä. Näin
ollen laista johtuvaa estettä myös vanhojen rikosten huomioon
ottamiselle poliisilaitoksen suorittamassa arvioinnissa ei ollut.

Tuomion
perusteena olleiden rikosten vaikutus hakijan rehellisyyden ja
luotettavuuden arviointiin on yksi tekijä poliisilaitoksen suorittamassa
kokonaisharkinnassa. Se, millainen painoarvo vanhoille rikoksille
kokonaisarvioinnissa annetaan, riippuu erityisesti kyseisten rikosten
luonteesta suhteessa järjestyksenvalvojan tehtäviin eikä vain
rangaistuksen pituudesta ja rikosrekisterimerkinnän poistamisajasta.

Hakija
oli tuomittu muun ohella väkivaltarikoksista, joihin syyllistymistä oli
pidettävä järjestyksenvalvojan tehtävän kannalta erityisen moitittavana
ja näin ollen pidempään järjestyksenvalvojaksi soveltumista
arvioitaessa vaikuttavana. Poliisilaitos oli hakijan rikosten
luonteeseen nähden voinut arvioida, ettei hakija täytä rehellisyyden ja
luotettavuuden vaatimusta, vaikka poliisilaitoksen päätöksen perusteena
ollut hakijan saama tuomio oli ollut kahdeksan vuoden takaa. Hakemus
järjestyksenvalvojaksi hyväksymisestä oli siten voitu hylätä.