Eu:n tuomioistuimen tuomio korkeimman oikeuden ennakkoratkaisupyyntöön siirtotyöläisen sosiaaliturvaa koskevassa asiassa

25.7.2018 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Ennakkoratkaisupyyntö – Unionin kansalaisuus – SEUT 20 ja SEUT 21 artikla – Vapaus liikkua ja oleskella jäsenvaltioissa – Sosiaaliturva – Asetus (EY) N:o 883/2004 – Sosiaalihuolto – Sairausetuudet – Vammaisille tarkoitetut palvelut – Jäsenvaltiossa olevan kunnan velvollisuus tarjota asukkaalleen kansallisen lainsäädännön mukaista henkilökohtaista apua tämän toisessa jäsenvaltiossa suorittamien korkeakouluopintojen aikana

Ennakkoratkaisupyynnön oli tehnyt korkein hallinto-oikeus (Suomi).

Ennakkoratkaisupyyntö
koskee SEUT 20 ja SEUT 21 artiklan sekä sosiaaliturvajärjestelmien
yhteensovittamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksen (EY) N:o 883/2004 (EUVL 2004, L 166, s. 1 ja oikaisu EUVL
2004, L 200, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 16.9.2009 annetulla
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 988/2009 (EUVL
2009, L 284, s. 43; jäljempänä asetus N:o 883/2004), 3 artiklan 1 kohdan
tulkintaa.

Ennakkoratkaisupyyntö on esitetty asiassa, jonka on pannut vireille A ja jossa on kyse
siitä, onko Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan
yksilöasioiden jaoston (jäljempänä Espoon kaupunki) myönnettävä A:lle
henkilökohtaista apua Tallinnassa, Virossa, jossa hän opiskelee
päätoimisesti oikeustieteen kandidaatin kolmivuotista tutkintoa.

Unionin tuomioistuin (viides jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

1) Sosiaaliturvajärjestelmien
yhteensovittamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004, sellaisena kuin se on muutettuna
16.9.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY)
N:o 988/2009, 3 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että
pääasiassa kyseessä olevan henkilökohtaisen avun kaltainen etuus, joka
muodostuu muun muassa vaikeavammaisen henkilön päivittäisistä toimista
aiheutuvista kustannuksista vastaamisesta siinä tarkoituksessa, että
kyseinen henkilö, joka ei ole taloudellisesti aktiivinen, voi suorittaa
korkeakouluopintoja, ei kuulu kyseisessä säännöksessä tarkoitetun
sairausetuuden käsitteen alaan ja jää siis kyseisen asetuksen
soveltamisalan ulkopuolelle.

2) SEUT
20 ja SEUT 21 artikla ovat esteenä sille, että jäsenvaltiossa asuvan
vaikeavammaisen henkilön kotikunta epää häneltä pääasiassa kyseessä
olevan henkilökohtaisen avun kaltaisen etuuden siitä syystä, että hän
oleskelee toisessa jäsenvaltiossa suorittaakseen siellä
korkeakouluopintojaan.