Eu:n tuomioistuimen tuomio eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä
27.7.2018 | OikeusuutisetEnnakkoratkaisupyyntö – Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely – Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Eurooppalainen pidätysmääräys – Puitepäätös 2002/584/YOS – 1 artiklan 3 kohta – Jäsenvaltioiden väliset luovuttamismenettelyt – Täytäntöönpanon edellytykset – Täytäntöönpanoa koskevat kieltäytymisperusteet – Euroopan unionin perusoikeuskirja – 4 artikla – Epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kielto – Vankeusolosuhteet pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa – Täytäntöönpanosta vastaavien oikeusviranomaisten suorittaman tutkinnan laajuus – Oikeussuojakeinon olemassaolo pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa – Tämän jäsenvaltion antama vakuutus
Ennakkoratkaisupyynnön oli tehnyt
Hanseatisches Oberlandesgericht in Bremen (Bremenin osavaltion
ylioikeus, Saksa)
Ennakkoratkaisupyyntö
koskee Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja)
4 artiklan sekä eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden
välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehdyn neuvoston
puitepäätöksen 2002/584/YOS (EYVL 2002, L 190, s. 1), sellaisena kuin se
on muutettuna 26.2.2009 annetulla neuvoston puitepäätöksellä
2009/299/YOS (EUVL 2009, L 81, s. 24; jäljempänä puitepäätös), 1
artiklan 3 kohdan, 5 artiklan ja 6 artiklan 1 kohdan tulkintaa.
Ennakkoratkaisupyyntö on esitetty Nyíregyházi Járásbíróságin (Nyíregyházan alioikeus,
Unkari) ML -nimisestä henkilöstä 31.10.2017 antaman eurooppalaisen
pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa koskevassa asiassa Saksassa.
Pidätysmääräys on annettu vankeusrangaistuksen täytäntöönpanemiseksi
Unkarissa.
Unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
Eurooppalaisesta
pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä
luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen
2002/584/YOS, sellaisena kuin se on muutettuna 26.2.2009 annetulla
neuvoston puitepäätöksellä 2009/299/YOS, 1 artiklan 3 kohtaa, 5 artiklaa
ja 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että silloin, kun
täytäntöönpanosta vastaavalla oikeusviranomaisella on tiedossaan
seikkoja, jota osoittavat, rakenteellisia tai yleisiä puutteita
pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion rangaistuslaitoksissa
vallitsevissa vankeusolosuhteissa, minkä paikkansapitävyys
ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on selvitettävä ottamalla
huomioon kaikki käytettävissä olevat päivitetyt tiedot,
– täytäntöönpanosta
vastaava oikeusviranomainen ei voi katsoa, ettei todellista vaaraa ole
siitä, että henkilö, josta on annettu pidätysmääräys
vankeusrangaistuksen täytäntöönpanemiseksi, joutuu Euroopan unionin
perusoikeuskirjan 4 artiklassa kielletyn epäinhimillisen tai halventavan
kohtelun kohteeksi, vain sillä perusteella, että tällä henkilöllä on
pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa oikeussuojakeino, jonka
avulla hän voi valittaa vankeusolosuhteistaan, vaikka mainittu
viranomainen voi ottaa tällaisen oikeussuojakeinon olemassaolon huomioon
päättäessään asianomaisen henkilön luovuttamisesta
– täytäntöönpanosta
vastaavan oikeusviranomaisen on tutkittava vain niissä
rangaistuslaitoksissa vallitsevat vankeusolosuhteet, joihin mainittu
henkilö kyseisellä viranomaisella olevien tietojen mukaan tullaan
todennäköisesti sijoittamaan, silloinkin, kun kyse on väliaikaisesta tai
siirtymävaiheen ajaksi tapahtuvasta sijoittamisesta
– täytäntöönpanosta
vastaavan oikeusviranomaisen on tutkittava tätä tarkoitusta varten
asianomaisen henkilön osalta vain ne konkreettiset ja yksityiskohtaiset
vankeusolosuhteet, joilla on merkitystä ratkaistaessa sitä, kohdistuuko
tähän todellinen vaara perusoikeuskirjan 4 artiklan vastaisesta
epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta
– täytäntöönpanosta
vastaava oikeusviranomainen voi ottaa huomioon tietoja, jotka on
toimittanut jokin muu jäsenvaltion viranomainen kuin pidätysmääräyksen
antanut oikeusviranomainen, kuten vakuutuksen siitä, ettei asianomainen
henkilö joudu perusoikeuskirjan 4 artiklassa kielletyn epäinhimillisen
tai halventavan kohtelun kohteeksi.